Perhevapaauudistus eduskuntaan ensi syksynä

Sosiaali- ja terveysministeriö esitteli hallituksen esitysluonnoksen perhevapaauudistukseksi helmikuussa 2021. Varsinainen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021.

Uudistuksella monta tavoitetta

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ”uudistuksen tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken”.

Tavoitteena on myös ”lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä”. Uudistus lisäisi perheiden käytössä olevia vanhempainvapaapäiviä ja joustoa perhe­vapaiden pitämiseen, sillä esitysluonnoksen mukaan vanhempainvapaita voisi pitää aiempaa useammassa jaksossa.

Hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella 19.2 – 2.4.2021. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022, jos uudistus hyväksytään eduskunnassa.

Muutoksia sairausvakuutuslakiin

Julkistetun luonnoksen mukaan sairausvakuutuslain äitiysraha korvattaisiin raskausrahalla ja työsopimuslain äitiysvapaa raskausvapaalla.

Esitysluonnoksen mukaan raskausvapaa alkaisi aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan alkamisen ajankohdasta, mutta raskausvapaan tulisi kuitenkin alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen synnytystä. Isyysrahaa- ja -vapaata koskevat säännökset kumottaisiin.

Vanhempainpäivärahaa koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä muutettaisiin niin, että vanhempainrahaa maksettaisiin vanhemmille yhteensä 320 arkipäivää lasta kohden. Molemmilla vanhemmilla olisi oma 160 arkipäivän kiintiö, josta vanhempi voisi siirtää toiselle vanhemmalle tai vanhemman puolisolle enintään 63 arkipäivää.

Vanhempainrahapäiviä voisi käyttää siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta tai lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Äidit voisivat siten pitää vanhempainvapaapäiviä merkittävästi pidemmän jakson aikana kuin nykyisin.

Esitysluonnoksen mukaan vanhemmalla tarkoitettaisiin sekä biologista että adoptiovanhempaa, joka on lapsen huoltaja.

Muutoksia työsopimuslakiin

Esitysluonnoksen mukaan työntekijän oikeudet työsopimuslain mukaisiin vanhempainvapaisiin määräytyisivät sairausvakuutuslain mukaan. Työntekijällä olisi oikeus työsopimuslain vanhempainvapaaseen omaan vanhempainrahakiintiöönsä kuuluvien päivien osalta.

Lisäksi vanhempainvapaaseen olisi oikeus niiden vanhempainrahapäivien osalta, jotka toinen vanhempi on luovuttanut työntekijälle.

Työsopimuslakia esitetään muutettavaksi niin, että työntekijä voisi pitää vanhempainvapaata aiemman kahden jakson sijasta enintään neljässä jaksossa. Yhden jakson pitäisi olla vähintään 12 arkipäivää.

Uutena vapaana omaishoitovapaa

Esitysluonnoksessa esitetään uutena vapaana työsopimuslakiin omaishoitovapaata. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön työelämän tasapaino -direktiivin 6 artikla.

Luonnoksen mukaan työntekijä voisi saada omaishoitovapaata kalenterivuoden aikana enintään viisi työpäivää ”henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi”.

KT kritisoi työnantajille aiheutuvia kustannuksia

KT tuo esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan ja tiedotteessaan esiin, että luonnoksen mukaisesti toteutettu uudistus ei edistä uudistuksen tavoitteiden toteuttamista.

”Työnantajille lisää kustannuksia aiheuttava perhevapaauudistus ei lisää tasa-arvoa eikä kannusta rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Uudistuksen valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi työelämän uudistukselle asettamia tarpeita”, KT katsoo.

KT:n mielestä esitysluonnos ei toteutuessaan edistäisi perhevapaiden tasaista jakautumista vanhempien kesken. Koska esitys mahdollistaa perhevapaiden nykyisenkaltaisen jakautumisen, oletettavaa on, että jatkossakin äidit pitävät isiä pidempiä vapaita.

Lausunnossaan KT kritisoi lisäksi uudistuksesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Esitetyt joustot lisäävät työnantajien kustannuksia sekä rahoittajana, työnantajana että palveluiden tuottajana, eikä tällainen uudistus lisää tasa-arvoa eikä kannusta rekrytoimaan.

Myös luonnoksessa esitetty perhevapaiden kokonaismäärän kasvu nostaa kustannuksia. Lisäksi KT:n näkemyksen mukaan uudistuksen kustannukset nousevat merkittävästi siitä, mitä esitysluonnoksessa on arvioitu, jos isät käyttävät heille kiintiöidyt vanhempainvapaat.

Hyvänä KT pitää, että uudistuksessa on huomioitu erilaiset perhemuodot, sillä tämä edistää yhdenvertaisuutta.