Korona vähensi täydennyskoulutuksen määrää
Täydennyskoulutusta pystyttiin järjestämään viime vuonna koronan vuoksi vähemmän. Koulutusta järjestettiin etänä verkossa, mikä lyhensi koulutuksen kestoa. Lähiopetuksena annettavaa koulutusta peruttiin.
KT selvittää vuosittain työnantajan kunta-alan henkilöstölle järjestämän ammatillisen täydennyskoulutuksen määrän ja koulutuksen kustannukset. Selvityksessä erotellaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja muulle henkilöstölle annettu koulutus.
Vuonna 2020 korona vähensi täydennyskoulutuksen määrää. Osa koulutuksesta annettiin etäkoulutuksena. Jotkut vastaajista arvioivat, että etäkoulutuksista jäi osa seurannan ulkopuolelle.
Etäkoulutus vähensi koulutuksen matka- ja majoituskustannuksia. Osa koulutuksista oli myös maksuttomia. Vastaajat arvioivat, että etäkoulutuksen mahdollisuuksia ei heti koronaepidemian alussa osattu hyödyntää.
Koulutuksen kustannukset 166 miljoonaa euroa
Koulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa keskimäärin 268 euroa henkilöä kohden ja muilla aloilla keskimäärin 393 euroa.
Kunta-alan henkilöstökoulutuksen välittömät kokonaiskustannukset olivat 59 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään koulutusajan palkat työnantajamaksuineen, kustannukset olivat 166 miljoonaa euroa.
Koulutuspäiviä keskimäärin 2,5 päivää
Vuonna 2020 täydennyskoulukseen osallistui 59 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Tämä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuona 2019.
Annetun täydennyskoulutuksen määrää vähensi osaltaan se, että etäkoulutukset olivat yleensä lähiopetusta lyhyempiä. Keskimääräisten täydennyskoulutuspäivien määrä laski edellisestä vuodesta yhdellä päivällä eli 3,5 päivästä 2,5 päivään koulutettua henkilöä kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sote-henkilöstölle.
Viime vuonna laski myös muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusta saaneiden ja keskimääristen koulutuspäivien määrä. KT:n tiedustelun mukaan heistä koulutusta sai 49 prosenttia ja keskimäärin 2,5 päivää. Osallistuneiden määrässä on laskua 12 prosenttia ja koulutuspäivien määrässä 0,5 päivää.
Ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestettiin myös johtamiskoulutusta, Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui 782 henkilöä keskimäärin 8,6 päivää. Muuta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä osallistui johtamiskoulutukseen 937 henkilöä keskimäärin 4,3 päivää.
Koulutuskorvausten saanti edellyttää seurantaa
Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Seuranta on tärkeää myös siksi, että Työllisyysrahastolta voi hakea koulutuskorvausta vain kerättyihin tietoihin perustuvasta koulutuksesta.
Lokakuussa 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toimialoilla työskenteli noin 197 400 henkilöä ja muuta kuin sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstöä 145 700 henkilöä. Tiedustelu kattaa 81 prosenttia kunta-alan henkilöstä.
Täydennyskoulutus kunta-alalla vuonna 2020
Lääkärit ja hammaslääkärit | 79,3 % |
Sosiaalityöntekijät | 60,7% |
Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (mm. lastenvalvoja, sosiaaliasiamies, koulukuraattori, psykologi) | 73,9 % |
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet (mm. sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja) | 67,8 % |
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, kehitysvammaisten hoitaja) | 46,3% |
Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö (mm. perhepäivähoitaja, vastaanottoapulainen, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö) | 48,0% |
Muu kunnallinen henkilöstö | 48,5 % |
11.6.2021