Hyvä työllisyys vaatii työtä

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä asetettiin 40 000–44 500 lisätyöllisen tavoite. Aiemmin päätetyillä toimenpiteillä hallitus tavoittelee 31 000–33 000 lisätyöllistä.

Kuntatyönantajien kannalta jatkovalmistelussa on ainakin kolme tärkeää näkökulmaa. Ensinnäkin kunnat ovat työnantajia kasvavalle määrälle työllisyyspalvelujen asiantuntijoita ja toiseksi kuntien työllisyyspalvelujen tulee edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille monialaisella palveluosaamisella – kunnan omaa työvoimatarvetta unohtamatta.

Kolmanneksi työ- ja elinkeinopalvelujen uudistaminen merkitsee myös monien toimintaprosessien uudistamista, mikä vaatii paljon muutoksen johtamiselta sekä toimintojen synergian ja prosessien sujuvuuden varmistamiselta.

1 Palvelujen vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen 

Yhtenä toimintalinjana näyttää olevan lisätä työvoimapalvelujen voimavaroja samaan aikaan kun tavoitellaan vankempia kannustimia työntekoon. 

Tavoite tukea työkykyä ja edistää osatyökykyisten työllistymistä kokoaa yhteen useita palvelujen kehittämistä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Perustettavan erityistehtäväyhtiön Välitys oy:n tehtävänä on palkata osatyökykyisiä pidempi kestoisiin työsuhteisiin ja tarjota näin vuokratyövoimaa muille työnantajille. Tavoitteena on, että osa työllistetyistä löytäisi näin väylän siirtyä muiden työnantajien palvelukseen.

Yrityksen toiminnan käynnistyminen madaltaa työnantajien kynnystä tarjota työtä osatyökykyisille, mikä voi osaltaan keventää kuntien palvelutaakkaa. Selvitettävää riittää vielä muun muassa Välitys oy:n ja kuntien työllisyyspalvelujen yhteistyön ja koordinoinnin rakentamisessa.

Toinen konkreettinen hanke on pitkään valmisteltu hankintojen vauhdittaminen vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Tarkoitus on tukea kuntia asettamaan hankintoihinsa sosiaalisia kriteerejä.

Sekä työkykyohjelman että työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyn toimenpiteet jäävät osin avoimiksi ja ohjelmallisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää valtionavustushaun kunnille ja kuntayhtymille osatyökykyisten työttömien palvelukokonaisuuden alueellisen kattavuuden lisäämiseksi.

Hyvät tavoite- ja periaatekirjaukset kaipaavat konkretisointia. Siinä onnistumista voi auttaa yhteistyö ministeriöiden, kuntien ja kuntatyönantajien kesken.  

Palkkatukiuudistuksessa tavoitellaan muun muassa osatyökykyisten nopeampaa työllistymistä. Palkkatuen kokonaisuudistuksen aikataulu kuitenkin viivästyy. Hallituksen esitystä ei kiirehditä vielä ensi syksyksi.

2 Työttömyysjaksojen lyhentäminen

Valmistelu te-palvelujen siirtämiseksi kunnille jatkuu. Tehtävien siirrosta ei enää haluta puhua, vaan te-palvelut 2024 -ilmaisulla kuvataan palvelujen kokonaisvaltaista uudistamista.

Olennainen osa jatkovalmistelua on luoda rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia työllisyyttä edistäviin toimintaan. Tähän liittyy merkittäviä rakenteellisia uudistuksia: kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan ja työttömän aktivoinnin kytkös työttömyysturvaan poistetaan.

Jatkovalmistelussa selvitetään, mitkä tehtävät on tarkoituksenmukaista järjestää valtion toimesta valtakunnallisesti. Selvää on, että prosessit tulevat uudistumaan huomattavasti. Muutoksen johtamista ja yhtenäisen toimintakulttuurin luomista organisaatiossa tarvitaan.

Tavoitteena on saada rahoitus, järjestämisvastuu ja palveluja koskevat kysymykset valmistelluksi niin, että hallituksen esitys voidaan antaa alkusyksystä 2022. Valmistelussa ratkaistaneen ensin se, annetaanko järjestämisvastuu kaikille kunnille (ml. yhteistyövelvoite vapaaehtoisena tai lakisääteisenä) vai ainoastaan osalle kuntia.  Tämän jälkeen selvitetään, mitkä palvelut keskitetään ja mitkä hajautetaan kunnille.

Kuntien työllisyysvastuu kasvaa ja rahoituksellisten kannustimien avulla ohjataan hyödyntämään kunnan palveluja ja toimintoja laajasti. Näiden toimenpiteiden odotetaan osaltaan lyhentävän työttömyysjaksoja.

Työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 7 000–10 000 työllistä. Tämä edellyttää sitä, että kuntien työllisyyspalveluille luodaan sekä rahoitukselliset että lainsäädännölliset edellytykset – eikä esimerkiksi rajoiteta palkkatuen käyttöä.  

Työttömyysjaksojen lyhentämiseksi on pohdittu myös työttömyysturvan uudistamista: työttömyysturvan kehittämisen kolmikantainen työryhmä selvitti muun muassa työssäoloehdon muuttamista euroihin perustuvaksi ja työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaisi ansioturvan kestoon ja pohti eri malleja enimmäiskeston porrastukseksi.

Jatkovalmistelu jäänee pitkälti hallituksen ja sen virkamiesten varaan, sillä työmarkkinaosapuolet olivat tarvittavista toimista erimielisiä. Raportti ja siihen liittyvä työmarkkinatuen kehittämistä koskeva selvitys ohjaavat osaltaan jatkotyötä.

Rekrytointikynnyksen alentamista työoikeudellisen sääntelyn keinoin ei hallitus ole ottanut käsittelyyn. Sen sijaan valmistellaan rekrytointitukikokeilua, jolla pyritään helpottamaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista yritykseen.

3 Osaavan työvoiman tarjonta ja kysyntä

Työvoiman saatavuus kunta-alan tehtäviin on ajankohtainen ja tulevina vuosina voimistuva pulma.

Puoliväliriihessä hallitus sitoutui vahvistamaan kotouttamisen voimavaroja työllisyyden edistämiseksi. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen on avainasemassa myös kuntien rekrytointitarpeiden näkökulmasta. Tavoite 10 000 työllisen kasvusta sisältää useita toimintalinjauksia, joilla maahan muuttoa edistetään.

Nyt on huolehdittava siitä, että työvoimaa saadaan joustavammin myös kunta-alalle. Kunnissa on vastattava kysymykseen, miten houkutella koulutettuja osaajia kunta-alan tehtäviin ja saada heidät pysymään niissä. 

Jatkuvan oppimisen uudistuksella hallitus tavoittelee 11 000 henkilön työllisyysvaikutusta. Konkretisointia odottavat muun muassa työikäiselle väestölle suunnattavien osaamispalvelujen ja muutosten ennakoinnin kehittäminen sekä toimien kohdentaminen rakennemuutosaloille ja aliedustetuille ryhmille.

Digitalisaation hyödyntäminen koulutusjärjestelmässä on myös vahvasti uudistuksen kohteena. Tämä muokkaa myös kuntien vastuulla olevien koulutuspalvelujen kehittämistä. 

Kunta-alalle on tärkeää, että korkeakoulutusta kehitetään ja aloituspaikkoja lisätään, mihin hallitus on nyt sitoutunut. Työn ja opiskelun vuorottelun, työn ohessa opiskelun ja oppimisen työpaikoilla mahdollistava koulutustarjonnan kehittäminen ja monipuolistaminen ovat nyt agendalla.

Työnantajien on tärkeää olla mukana tässä kehittämisessä, jotta mahdollisuudet voidaan uudella tavalla ottaa huomioon myös organisaatioiden koulutussuunnitelmia tehtäessä ja osaamisen johtamisen kehittämisessä.

Kevään 2022 kehysriihessä on tarkoitus päättää myös toimista, joilla kannustetaan työn vastaanottamiseen toisella paikkakunnalla julkista taloutta vahvistaen.  Kesän alussa ryhdytään valmistelemaan, miten julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävä toimet muotoillaan tähän osoitettavalla 110 miljoonan euron määrärahalla.