Oulun syksyiset työtaistelut tuomittiin laittomiksi

Oulun kaupunkiin kohdistui syksyllä 2020 useita lakkoja, Niitä  järjestivät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kahtena ajankohtana.

Ensimmäinen yhden päivän kestänyt lakko järjestettiin 24. syyskuuta. Siihen osallistui 210 henkilöä, jotka työskentelivät kaupungin liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalvelun työntekijöinä.

Toinen, laajempi kolmipäiväinen lakko järjestettiin 30.9.–2.10.2020. Se koski kaikkia JHL:n ja Jytyn kaupungilla työskenteleviä työntekijöitä, joita ei erikseen rajattu lakon ulkopuolelle. Tähän lakkoon osallistui yhteensä 1 222 Oulun kaupungin työntekijää. 

Molempina ajankohtina järjestöt ilmoittivat lakkoilunsa syyksi tyytymättömyyden Oulun kaupungin kaavailemiin ulkoistamistoimiin. Lakkoilmoitus eli tieto tulevasta lakosta annettiin työnantajalle aina alle vuorokausi ennen lakon alkamista.

KT pyysi järjestöjä ja niiden alayhdistyksiä ryhtymään tarvittaviin valvontatoimenpiteisiin lakkojen estämiseksi, sillä KT katsoi lakkojen olevan laittomia, koska ne kohdistuivat työnjohto-oikeuteen työrauhan aikana ja olevan siten laittomia. Järjestöt eivät ryhtyneet toimenpiteisiin, vaan lakot toteutettiin lakkoilmoitusten mukaisesti.

Kyse ei ollut poliittisista lakoista

Tuomioistuimessa molemmat järjestöt perustelivat toimintaansa sillä, että ne olivat tulkinneet kyseessä olleen poliittinen ja siten laillinen lakko.

Poliittisessa lakossa on kyse ammattijärjestön päättämästä työtaistelutoimesta, joka kohdistuu esimerkiksi lainsäädäntöuudistukseen tai poliittisiin päätöksiin eli asioihin, joilla ei ole edes välillistä vaikutusta lakkoilijoiden työ- tai virkaehtosopimuksiin.

Poliittinen lakkoilu on suomalainen erikoisuus. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen toiminnan tai sen protestoinnin ei katsota kuuluvan työajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa pidetään hyväksyttävänä kestoltaan korkeintaan muutaman tunnin spontaaneja protestilakkoja. Saksassa ja Britanniassa poliittiset lakot ovat lähes kiellettyjä.

Kyse ei ole poliittisesta lakosta, kun lakkoilu kohdistuu voimassa olevaan työ- tai virkaehtosopimukseen, kuten nykyiseen KVTES:een. Tällainen lakko on Suomessakin laiton.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli lakolla vastustetaan työnantajan liikkeenjohtovaltaan kuuluvia toimia, kohdistuu lakko työ- tai virkaehtosopimuksessa yleensä sovittuun työnantajan työnjohto-oikeuteen. Esimerkiksi KVTES:ssa on sovittu, että työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Tällaisiin määräyksiin kohdistuvat lakot eivät ole poliittisia vaan laittomia.

Näin työtuomioistuin katsoi myös Oulussa syksyllä 2020 järjestettyjen lakkojen kohdalla. Kyse ei ollut poliittisista lakoista.

Tuomioistuimen ratkaisu

KT vaati työtuomioistuimessa, että paikallisyhdistykset tuomitaan maksamaan hyvityssakkoja työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja että JHL, Jyty ja Julkisen alan unioni JAU tuomitaan maksamaan hyvityssakkoja valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Työtuomioistuin katsoi tuomioissaan, että kaikki työnseisaukset olivat olleet vastalause Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen ulkoistamista koskevalle suunnitelmalle. Työtaisteluiden syynä olivat olleet kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvat toimet. Työtaistelu oli kohdistunut työnjohto-oikeutta koskevaan KVTES-määräykseen. Järjestöt tuomittiin hyvityssakkoihin KT:n kanteiden mukaisesti.

Lakoista vastanneille JHL ry:lle, Jyty ry:lle ja niiden alayhdistyksille tuomittiin hyvityssakkoja kaikkiaan 36 700 euroa. Lisäksi ne tuomittiin korvaamaan yhteisvastuullisesti oikeudenkäyntikuluja 9 800 euroa.