Poikkeus­olojen yhteistoiminnassa parannettavaa

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä toteutti seurantakyselyn korona-ajan työsuojelun yhteistoiminnan toteutumisesta kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle joulukuussa 2020. Edellinen vastaava kysely tehtiin epidemian alkuvaiheessa huhtikuussa 2020.

Kysely lähetettiin Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin merkityille kunta-alan työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille. Vastaajia oli 319. Vajaa kolmannes oli työsuojelupäälliköitä, seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja pieni joukko muita henkilöstön edustajia.

Turvallisuusjohtaminen on epidemian aikana vakiintunut kunnissa säännöllisesti kokoontuvien koronavalmiusryhmien ja poikkeusolojen johtoryhmien toiminnaksi, mutta työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisen ei koeta merkittävästi kohentuneen viime keväästä.

Niin työsuojelupäälliköiden (muutos + 7 %) kuin työsuojeluvaltuutettujen (+ 8 %) osallistuminen koronavalmiusryhmiin on keväästä parantunut. Kuitenkin tunne työsuojelun yhteistoiminnan toimivuudesta poikkeusaikana oli heikentynyt.

Joulukuussa kysyttiin myös työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön näkemyksiä siitä, mikä olisi heidän mielestään tärkein oppi työsuojelun yhteistoiminnasta poikkeusaikana. Vastauksien perusteella työsuojelun yhteistoiminnan toteuttamiseen poikkeustilanteissa olisi tarvittu valtakunnallisia ohjeita.

Yhteistoiminnan koettiin jopa vähentyneen normaaliajoista eikä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä otettu riittävästi mukaan turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien ohjeiden käsittelyyn.

Muina tärkeimpinä poikkeusolojen oppeina korostettiin säännönmukaisen viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Vaarojen arviointi parantunut

Työyksikkökohtaisessa vaarojen arvioinnissa vastaajat kokivat onnistuneensa selvästi kevään tilannetta paremmin. Niiden osuus, jotka vastasivat työyksikkökohtaisen vaarojen arvioinnin olevan kunnossa ja arvioivat organisaationsa onnistuneen siinä hyvin, oli kasvanut lähes viidenneksellä keväästä.

Myös asianmukaisten suojainten riittävyys koettiin nyt merkittävästi parempana. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki onnistuneensa asianmukaisten suojainten riittävyydessä hyvin (49 %) tai melko hyvin (37 %).

Lisäksi vastaajista viidennes enemmän kuin keväällä 2020 raportoi onnistuneensa suojautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa hyvin. Hiukan aiempaa useampi kertoi raportoi tehostaneensa asiakas­ohjausta ja arvioi onnistuneensa siinä aiempaa paremmin.

Työterveysyhteistyössä hyvää kehitystä

Epidemian aikaisesta säännönmukaisesta työterveysyhteistyöstä raportoi nyt reilu kymmenesosa enemmän kuin aiemmin. Myös kokemus työterveyshuollon tuesta riskiryhmään kuuluvien terveydellisen merkityksen arvioinnissa (+ 6 %) sekä henkilönsuojainten tarpeen arvioinnissa (+16 %) koettiin parantuneen.

Edelleen reilu kolmannes vastaajista koki, ettei työterveyshuollon tuki ollut riittävää. Kysyttäessä oliko työntekijöiden testaamiseen laadittu ohjeistusta, myönteisesti vastanneiden osuus oli kasvanut kolmanneksella. Vastaajista vajaalla kolmanneksella ohjeistus kuitenkin puuttui.

Työterveysyhteistyötä koskevien kysymysten vastauksissa lähes neljännes vastaajista ei osannut arvioida työterveyshuollon tukea.

Uutena kysymyksenä selvitettiin sitä, oliko työpaikoilla ohjeistusta altistustilanteiden varalle. Kaksi viidestä katsoi, että toimintaohjeet mahdollisessa altistumistilanteessa oli kunnossa. Neljännes vastasi, ettei ohjeistusta ollut, viidennes vastaajista ei osannut arvioida tätä.

Psykososiaalinen tuki edelleen heikkoa

Seurantakyselyn huolestuttavin tulos on se, että henkilöstön ja esihenkilöiden psykososiaaliseen tuki näyttää jopa hieman heikentyneen keväästä.

Kolmannes vastaajista arvioi, että esihenkilöitä ei ole ohjeistettu ja tuettu työntekijöiden psykososiaalisen tukemiseen. Vain kolmannes vastaajista arvioi onnistuneensa siinä hyvin. Vain neljännes vastaajista arvioi onnistuneensa esimerkiksi keskusteluavun järjestämisessä ja muussa työntekijöiden psykososiaalisessa tuessa.

Kevään kyselytuloksiin verrattuna vastaajat pitivät nyt selvästi aiempaa hyödyllisimpinä viranomaisten ohjeita. Erityisesti tyytyväisyys oli lisääntynyt aluehallintoviraston, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin.

Hyödyllisimpinä koettiin THL:n ohjeet, joita lähes yhdeksän kymmenestä piti hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia ohjeita hyvinä tai erittäin hyvinä.

Poikkeusolot korostavat työsuojelua

Poikkeusolojen pitkittyessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen ja työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämiseen.

Vaikka mielenterveysperusteisten sairauslomien tiedetään kääntyneen kasvuun koronaepidemian pitkittyessä, niin henkilöstön ja esihenkiköiden psykososiaaliseen tukeen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Siitä huolimatta, että henkisen tuen merkitystä on nostettu vahvasti esille, se ei kuitenkaan vielä näy työpaikkojen muuttuneina käytäntöinä.

Seurantakyselyjen perusteella näyttää siltä, että uusiin tehtäviin tai etätyöskentelyyn ei ole siirrytty samassa määrin kuin keväällä. Tätä voi selittää poikkeustilanteen vakiintuminen ja osittainen paluu työpaikoille erilaisten vuorottelujärjestelyjen avulla.