Sote-alan henkilöstön alanvaihtaminen on vähäistä

KT Kuntatyönantajat analysoi sote-alan alanvaihtajien lukumäärää vuosi sitten laajaan tilastoaineistoon perustuen. Se analyysi osoitti, että pelkkä toimialatarkastelu sote-alan tutkinnon suorittaneiden työskentelystä koulutustaan vastaavissa tehtävissä ei anna luotettavaa kuvaa alan todellisesta työvoimatilanteesta.

KT:n tarkastelussa tilastoja on tarkasteltu toimialaluokituksen lisäksi myös ammattiluokan perusteella, sillä sote-alan koulutuksen suorittanut henkilö voi toimia sote-tehtävissä, vaikka hän ei tilastoidu terveys- tai sosiaalipalvelujen toimialoille.

KT:n tarkastelussa muilla kuin terveys- ja sosiaalitoimialoilla työskentelevistä on poimittu ne, jotka ammattiluokan perusteella työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä toimialaluokituksesta huolimatta.

THL:n selvitys vain toimialaluokituksen pohjalta

Puhe sote-alan alanvaihtajista on jatkunut julkisuudessa pitkään ja luvut alanvaihtajista ovat pyörineet 40 000–72 000 välillä. Nämä luvut viittaavat THL:n selvitykseen, jossa sote-koulutuksen suorittanut henkilö on luokiteltu alanvaihtajaksi, mikäli hän työskenteli muilla kuin terveys- tai sosiaalipalvelujen toimialoilla. THL:n selvitys pohjautuu vuoden 2014 tilastoihin.

THL:n selvityksessä alanvaihtoa tarkasteltiin pelkästään toimialaluokituksen pohjalta. Toimialaluokituksessa esimerkiksi farmaseutit tilastoidaan muilla kuin sote-toimialoilla työskenteleviksi.

Kunta-alalla alanvaihto vähäisempää

KT:n uusi tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastoon 2018 ja Palkkarakenneaineistoon 2018. Ne kertovat, että alaa vaihtaneita on noin 7–8 prosenttia kaikista sote-alan tutkinnon suorittaneista.

Lukumääräisesti kaikkien sote-alan tutkinnon suorittaneiden kohdalla puhutaan 23 000–29 000 työntekijästä, jotka työskentelevät muissa kuin koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä.

Kunta-alalla luvut ovat merkittävästi pienempiä. Sote-alan tutkinnon suorittaneiden kohdalla päästään vain 1–2 prosenttiin. Osuudet alanvaihtajista vastaavat tavanomaista alan vaihtoa. Kunta-alalla muissa kuin sote-tehtävissä työskentelevien sote-alan tutkinnon suorittaneiden lukumäärä on
2 700–5 000 työntekijää.

Myös Tilastokeskus on tutkinut alan vaihtamista työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tietojen pohjalta.

Tilastokeskuksen tarkastelussa verrattiin vuonna 2010 palkansaajina julkisella ja yksityisellä sektorilla työskennelleiden sairaanhoitajien koulutuksen omaavia ja kuinka suuri osa heistä oli kouluttautunut uudelle alalle vuoteen 2018 mennessä.

Uuden koulutuksen oli hankkinut vajaasta 55 000 sairaanhoitajasta alle 3 000 henkilöä. Kun sairaanhoitajilla uudelleenkouluttautusmisprosentti oli noin viiden prosentin luokkaa, vastaava vaihtoprosentti oli muun amk-tutkinnon suorittaneilla hieman yli 10.

Myös lähihoitajan tutkinnon suorittaneilla alanvaihtoprosentti oli pienempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla keskimäärin.

Kunta-alan sote-ala pito- ja vetovoimaista

Kun tarkastellaan sairaanhoitajan ja vastaavien tutkintojen suorittaneiden työntekijämäärän kehitystä kunta-alalla vuosina 2003–2019, on heidän määränsä kasvanut noin 11 000 henkilöä (31,6 %). Vastaavasti lähihoitajatutkinnon ja vastaavien tutkintojen omaavien määrä on kasvanut noin 19 000 henkilöllä (46,2 %).

Vaikka sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alan töissä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusmääriä on joka tapauksessa lisättävä muuan muassa hallitusohjelman päätösten vuoksi.

Työelämä- ja työhyvinvointitutkimusten mukaan kunta-alalla työn imua koetaan yleisemmin kuin muilla sektoreilla työn kuormittavuudesta huolimatta. Ajatusta tukee vuoden 2018 työolotutkimus, jonka mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä ihmissuhdeammateissa työskentelevät pitävät omaa työtään tärkeänä ja merkittävänä.