Ohjeita paikallisen järjestelyerän laskemiseen

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin, henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Määräykset paikallisen järjestelyerän suuruudesta, kohdentamisesta, täytäntöönpanosta ja neuvottelumenettelystä ovat kunkin virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. Paikallisen järjestelyerän määräyksissä on sopimusaloittain omat erityispiirteensä. 

Laskennassa käytettävä palkkasumma

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan sopimusalan palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta, esimerkiksi maaliskuulta 2021. 

Palkkasumma ei saa sisältää samoja palkaneriä useampaan kertaan tai useammalta ajanjaksolta, esimerkiksi takautuvia palkaneriä ei pidä laskea mukaan palkkasummaan. Palkkasumma ei saa myöskään sisältää samaan ajankohtaan 1.4.2021 maksettavaa yleiskorotusta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat työaikakorvauksineen lukuun ottamatta lomarahoja, lomakorvauksia, mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita tai tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä. 

Palkkasummaan lasketaan myös sijaisten ja muiden määräaikaisten, osa-aikaisten, työnantajan edustajien sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkat.

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutus

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutuksen pitää olla sen suuruinen, mitä sopimusalalla on sovittu erän suuruudesta. 

Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta ja toimii virkavastuulla. Työnantaja voi halutessaan maksaa ylimääräistä. Valtakunnallisella tasolla ei ole sovittu, kuinka suuren korotuksen paikallinen järjestelyerä voi tuoda yksilötasolla. 
Oikeita lopputuloksia on vain yksi, eli sovittu kustannusvaikutus palkkasummasta. Oikeaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päätyä usealla laskutavalla. Järjestelyerän suuruus voidaan laskea esimerkiksi varsinaisista palkoista tai kokonaisansioista. 

Järjestelyerän laskeminen tehtäväkohtaisista palkoista ei ole suositeltavaa, jos erää käytetään myös henkilökohtaisiin lisiin.

Heijastukset lisiin

Korotusten heijastusvaikutukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin on otettava huomioon laskentatavasta riippumatta. 

Heijastusvaikutukset pitää ottaa huomioon kustannuslaskennassa, jotta sovittu kustannusvaikutus ei ylity eikä alitu. Järjestelyerän kokonaiskustannusvaikutuksen tulee sisältää edellä  mainitut heijastusvaikutukset.

Automaattiset eli prosentuaaliset palkanlisät korottuvat samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuu. Kun tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan, ei-automaattiset eli euromääräiset palkanlisät, kuten esimerkiksi määrävuosilisä ja luontoisedut, pysyvät ennallaan.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. 

Erien perusteiden, käytön ja kohdentumisen dokumentointi tukee luottamuksen lisäksi myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteutumisen seurantaa. 

Jos erän käytöstä ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin, henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallista järjestelyerää koskevia ohjeita ja esimerkkejä laskentaan löytyy sopimusalakohtaisista KT:n yleiskirjeistä. KT:n verkkosivuilla on laskentaohjeita sekä  KT:n tekemä laskuri erän kustannusten laskemiseksi KVTES:ssa ja TS:ssa. Laskuri soveltuu osin myös muille sopimusaloille.