Työllisyysasteen on parannuttava

Hallitus tavoittelee työllisyystoimia, joiden työllisyysvaikutus on hallituskauden aikana 80 000 lisätyöllistä. Syksyn budjettiriihessä päätetyillä toimilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, jossa ovat mukana aikaisemmin tehdyt työllisyyttä kasvattavat toimet.

Hallituksen toimet koskevat laajalti kuntia ja kuntatyönantajia, esimerkinä tästä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 70 miljoonalla. Tämä lisää työnteon kannustimia ja työllisyyttä noin 2 500–3 600 henkilöllä.

Ennen budjettiriihtä valmisteltujen aikuiskoulutusetuutta, työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden rajoittamista ja osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia koskeneiden uudistusten työllisyysvaikutukseksi arvioidaan noin 6 900–7 400 lisätyöllistä.

Työvoimapalvelujärjestelmää uudistetaan

Hallitus tavoittelee muutosta työvoimapalvelujärjestelmään. Keskeistä näyttää olevan olennainen lisäys työvoimapalvelun henkilöstöresursseihin (70 miljoonaa euroa). Tämän tulisi mahdollistaa henkilökohtaiset haastattelut kahden viikon välein kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana ja intensiivinen palvelujakso kuuden kuukauden jälkeen.

Näiden toimien työllisyysvaikutus voisi olla 9 500–10 000 lisätyöllistä, kun otetaan huomioon työnhakuvelvoitteiden ja työttömyysturvaseuraamusten uudistaminen. 

Kuntien vastuu työllisyyden hoidosta vahvistuu

Työllisyyden kuntakokeilujen kautta resurssilisäyksiä on määrä kohdistaa myös kuntiin. Suunnittelu ja valmistelu saattaa kuitenkin merkitä sitä, että rekrytoinnit toteutuvat vasta vuonna 2022.

Kaikki esillä olleet vaihtoehdot palvelurakenteen uudistamiseksi sisältävät kuntien työllisyysvastuun vahvistamisen. Hallitus käynnistää valmistelun työllisyyspalveluvastuun siirtämisestä kunnille. Päätöksiä on tarkoitus tehdä keväällä 2021.

Valmistelussa kartoitetaan eri paikallis- ja aluehallinnon tasojen soveltuvuutta työllisyyspalvelujen järjestäjiksi. Tässä hyödynnetään kuntakokeilujen tuloksia.

Palkkatuki uudistuu

Budjettiriihessä tehtiin linjauksia palkkatuen uudistamista. Tukitaso asetetaan työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin. Osatyökykyisten palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin.

Palkkatukijaksoon sidotaan muita työllistämistä edistäviä toimia, niin kuin monien kuntien työllisyyspalvelut jo tekevät. Tarkoitus on lisätä palkkatuen hyödyntämistä yrityksissä.

Jatkossa työtön voi jatkaa suoraan esimerkiksi järjestön tai kunnan palkkatukityöstä yritykseen palkkatukityöhön, jos palkkatuen edellytykset edelleen täyttyvät.

Työnantaja voi jatkossa palkata palkkatuella työttömän, vaikka on irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä, mikäli työnantaja on ensin palkannut vastaavan määrän työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvoitteen mukaisesti. 

Työryhmätyössä eivät kuntien tarpeet ja esitykset saaneet vastakaikua. Jatkovalmistelussa tarkentuu, miten budjettiriihen linjauksia toteutetaan. Tämän hetken arvio on, että kuntien työllisyysvastuun hoitaminen vaikeutuu.

Palkkatukiuudistus tuo joka tapauksessa muutoksia myös kuntien työllisyyspalveluihin ja tukityöllistämiseen. Arviota siitä, kuinka paljon uudistus lisää kuntien kustannuksia, ei ole tehty. Palkkatukiuudistuksen työllisyysvaikutukset jäävät melko vähäisiksi, arvio on 500–1 000 lisätyöllistä.

Nuorten Ohjaamo-palveluihin lisäresursseja

Tärkeä panostus on nuorille matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavien palvelujen vakiinnuttaminen kunnallisiin Ohjaamoihin. Niiden toimintaedellytyksiä ja monialaista palvelua vahvistetaan. 

Hallitus valmistelee vastinrahapohjaisen kannustinmallin, jonka pohjalta kunnilla on nykyistä suurempi kannuste palkata koulutuksen ja sosiaalityön ammattilaisia Ohjaamoihin.

Ohjaamoja hyödynnetään alle 30-vuotiaille suunnattavan määräaikaisen start up -kokeilun käynnistämisessä. Kokeilussa määrärahoja käytetään nykyistä enemmän yritystoiminnan harjoitteluun ja yrittäjyyden alkuvaiheen tukemiseen.

Lisäksi nuorten työllistämiskynnystä alentavia taloudellisia kannustimia selvitetään.

Työttömyysturvan uudistaminen vaikuttaa kuntiin

Hallituksen tavoitteena on kehittää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, niin että tässä huomioidaan  työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet. Työssä arvioidaan myös työssäoloehdon uudistaminen siten, että työssäolon pituus vaikuttaisi ansioturvan kestoon työmarkkinoiden muutokseen vastaten.

Tarkasteluun tulee myös erorahamalli, joka korvaisi osan työttömyysturvaa. Kunta-alaa koskee etenkin työmarkkinatuen uudistaminen ja siihen kytkeytyvä työnhakijan tarkoituksenmukaisten palveluiden turvaaminen.

Työttömyysturvajärjestelmää kehitettäessä selvitetään myös, kuinka järjestelmä sopeutuisi paremmin suhdanteisiin. Valmistelussa arvioidaan myös lomautettujen mahdollisuuksia kehittää osaamistaan lomautuksen aikana.

Osatyökykyisten työllistymistä edistetään

Sosiaali- ja terveysministeriö kanavoi työkykyohjelman kautta valtionapua toimiin, joilla työkyvyn tuki tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Lisäksi rahoitusta kohdennetaan tuetun työllistymisen menetelmiä koskevien hakemusten perusteella.

Osatyökykyisten työnhakijoiden rekrytointia halutaan edistää pienentämällä työnantajariskiä perustettavan valtionyhtiön avulla.

Hallitus on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään tällaista Suomen osatyökykyisten työllistämismallia.

Osaamistason kohottamiseen tähtääviä toimia

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2018 oli 45 prosenttia, toisen asteen tutkinnon suorittaneilla 71,2 prosenttia.

Perusasteen varaan jäävien ikäluokkaosuuden lasku kahdeksalla prosenttiyksiköllä nostaisi työllisyysastetta pitkällä aikavälillä yli 1,5 prosenttiyksikköä ja pidentäisi työuria. Oppivelvollisuuden laajentamisen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 1 600 lisätyöllistä. Uudistuksen pitkäaikainen työllisyysvaikutus on 15 000 henkilöä.

Nuoria koskee myös oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden muutos, jossa työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrään vaikuttaa oppivelvollisuuden piiriin kuuluminen, tai jos opiskelija on alle 30-vuotias ja vailla ammatillista tutkintoa.

Syksyllä käytiin jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa työryhmässä keskustelua jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamisesta. Nyt tällainen palvelukeskus on päätetty perustaa tiivistämään opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyötä sekä koulutustarjonnan kehittämistä vastaamaan työelämän tarpeita.

Maahanmuuttajat työmarkkinoille

Maahanmuuttajien alhaisen koulutustason nostamiseksi rahoitusta kohdennetaan muun muassa vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Myös kotouttamiseen liittyviin palveluihin osaaminen kytketään vahvemmin mukaan. Ulkomaalaistaustaisten naisten työhön osallistumiseen kohdennetaan rahoitusta. Nämä toimet koskevat osaltaan juuri kuntia.

Hallitus valmistelee vastinrahapohjaisen kannustinmallin, jonka pohjalta kunnilla on nykyistä suurempi kannuste palkata asiantuntijoita maahanmuuttajien osaamiskeskuksiin sekä neuvonta- ja palvelupisteisiin.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämisestä valmistellaan kokeilu. Työperäisen maahanmuuton prosesseja nopeutetaan niin, että yhden kuukauden käsittelyaikaan päästään mahdollisimman pian.

Erityisosaajille ja start up -yrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen halutaan luoda nopean työluvan reitti jo vuonna 2021.