Kunnat varpaillaan opetusjärjestelyissä

Perusopetuslakiin lisättiin mahdollisuus siirtyä kuntakohtaisilla päätöksillä etäyhteyksiä hyödyntäviin opetusjärjestelyihin. Mahdollisuus on voimassa ainakin vuoden 2020 loppuun.

Hallitus perusteli muutosta sillä, että kynnys valtakunnalliseen poikkeuslainsäädäntöön on hyvin korkea.

Tarve sijaisjärjestelyihin voi kasvaa

Varsinaisten etäopetusjärjestelyjen lisäksi on odotettavissa sairaus- ja muiden poissaolojen kasvua. Tämä johtaa oletettavasti lisääntyneeseen sijaistarpeeseen tilanteessa, jossa viranomaiset suosittelevat välttämään ryhmien yhdistämistä.

Oman hankaluutensa aiheuttavat työkyvyttömyyden ja poissaoloperusteen arviointi ja tehtäväkuvien mahdolliset muokkaamiset. Pääsääntöisesti tilanteet arvioidaan yksilökohtaisesti työterveyshuollon ja esimiesten konsultaation perusteella arvioimalla esimerkiksi tarvittavat riskiryhmäläisiä koskevat suojaustoimenpiteet.

Työntekijä ei siis voi jäädä omalla päätöksellään ”karanteeniin”. Poissaolon palkallisuus arvioidaan viime kädessä tilannekohtaisesti. Selkeintä on, jos poissaolo perustuu tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin tai henkilön itse hakemaan palkattomaan virkavapaaseen.

Perusopetuslain määräaikaisen etäopetuksen mahdollistamia järjestelyjä siis ei voida toteuttaa ennen kuin ”tilanne on päällä” ja tartuntatautilain mukainen päätös tehty. Tällainen toimenpide on esimerkiksi vuosiluokkien siirtäminen vuoroviikoin etäopetukseen.

Ennakollisena, tartuntariskiä vähentävänä toimenpiteinä, voidaan toteuttaa esimerkiksi koulupäivän porrastaminen, kunhan opetussuunnitelmaa noudatetaan. Nämä järjestelyt tulevat helposti ryhmien jakamisen takia kalliiksi eivätkä liene kovin yleisiä.

Työssä jaksamisesta huolehdittava

Opettajalle poikkeusjärjestelyt voivat merkitä työmäärän ja sen kuormittavuuden kasvua. Opetusvelvollisuusjärjestelmässä opettaja käytännössä pitkälti päättää valmistelu- ja jälkikäteistyöhön käyttämästään ajasta.

Työnantajan velvollisuutena on edesauttaa työssä jaksamista ja pyrkiä työnjohdollisilla ratkaisuilla ennaltaehkäisemään ”ylilyöntejä”.

Vuosityöaikajärjestelmissä, jossa työajan kokonaisuutta seurataan ja resursoidaan, on työnantajan helpompi rajoittaa työmäärää ja maksaa mahdollisesta lisätyöstä.

Opetusvelvollisuusjärjestelmässä lisätyön palkitseminen on vaikeampaa ja koskee lähinnä OVTES:n tuntemia erityistehtäviä, mutta ei esimerkiksi opetuksen suunnittelu- ja jälkikäteistyötä.

Sikäli kun etäopetus tarkoittaa oppitunnin välittämistä verkon välityksellä kotiin tai muualle, on ”etäoppitunti” samanlainen palkanmaksun peruste kuin lähiopetustuntikin. Opettajan kannalta se voi toki merkitä viestintätekniikan (esim. Teams) käyttöä, mutta silti työ – valmistelua ja jälkitöitä lukuun ottamatta – rajoittuu normaalin oppitunnin (60 min) sisälle.

Etäopetus voi tarkoittaa opetuksen järjestämistä muuten kuin oppitunnin puitteissa, jolloin voi tulla arvioitavaksi jokin muu tapa korvata siitä aiheutuva työ. Näissä erilaisissa tapauksissa kannattaa kysyä KT:n asiantuntijoilta oikea tulkinta (palvelusähköpostiin ovtes@kt.fi).

Kevään kokemukset rohkaisevia

Kevään kokemusten ansiosta kunnat ovat syyslukukaudella paremmin varautuneita poikkeusjärjestelyihin. Tämä ei tarkoita, etteikö henkilöstöltä ja toimialajohdolta tarvita jälleen venymistä opetuksen järjestämisen suhteen.

Syksyllä muiden oppilaitosten tiloja ei ole perusopetuksen käytettävissä, joten rajoitusten piirissä oleva työ koululla vaatii opettelunsa. Kevään kokemukset antavat uskoa tilanteista selviämiseen ja osoittivat, miten motivoituneita ja muutosvalmiita koulujen henkilöstö on.