Korona ja palvelussuhde

Työnantaja määrää työnjohdollisesti mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään. Työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa perusteella mm. työtehtävistä, työskentelypaikasta ja työajoista, ellei työntekijän työsopimus rajoita tätä oikeutta. 

Työntekijän ja viranhaltijan tehtävät ja niiden muuttaminen

Työnantaja voi yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Työntekijä voidaan KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti siirtää enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella pitää hänelle sopivina. Tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste. 

Tätä sopimuskohtaa sovellettaessa on huomioitava se, että lähtökohtana olennaisissa tehtävämuutoksissa on aina sopiminen. Tämä on huomioitava myös tilanteessa, jossa epidemian vuoksi työntekijän työtä ei enää ole tarjolla tilapäisesti tai pysyvästi. Näissäkin tilanteissa työntekijän kanssa lähtökohtaisesti sovitaan toisesta tehtävästä.

Huomioitavaa on, että KVTES II luvun 10 § 1 mom. 3 kohdan mukaan palkkaa tarkistetaan tehtävien muutosajankohdasta lukien, kun toisiin tehtäviin siirtämistä tarjotaan lomauttamisen vaihtoehtona. Työntekijä ei voi näissä tilanteessa lähteä siitä, että oman työn vähentymistilanteissa hänelle maksettaisiin oman tehtävän mukista palkka kahdeksan viikon ajan, vaikka tehtävän vaativuus alentuisi.

Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. 

Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

Järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli työntekijän/viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, myös palkkaus muuttuu, tästä on määräykset KVTES II luvun 10 §:ssä. 

Työaika- ja vuosilomamääräysten soveltaminen

Virka- ja työehtosopimusten työaika- ja vuosilomamääräyksiä sovellettaessa on huomioitava se, että määräykset tosiasiassa ovat varsin joustavia. Ne antavat liikkumavaraa ja mahdollisuuden joustoihin, erityisesti, jos joustoista sovitaan työntekijän ja viranhaltijan kanssa. 

Sopimusmääräykset kannattaa epidemia aikana lukea tarkasti läpi ja arvioida kannattaako toimintatapoja muuttaa, kun epidemia vaikeuttaa palvelutuotannon järjestämistä.

Työaikaluvun määräykset antavat mahdollisuuden teettää töitä hyvinkin eri aikoina, kuin miten töitä on tavanomaisesti teetetty. Työvuoroluetteloita voidaan yksipuolisestikin muuttaa, jos siihen on perusteltu syy. Tehtävien järjestelyjä voi helpottaa tavanomaisesta poikkeavan pituisten työaikajaksojen käyttö.

KVTES:n vuosilomamääräykset antavat työnantajille mahdollisuudet suunnitella vuosiloman ajankohdat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Erityisesti se, että vuosilomista sovitaan, tekee mahdolliseksi sen, että eri osapuolten, sekä työntekijöiden että viranhaltijoiden kuin myös palvelutuotannon tarpeet otetaan huomioon. 

Vuosilomien tarkoituksenmukainen järjestämistapa voi vähentää tarvetta lomauttaa henkilöstöä.  KVTES  IV luvun 7 § koskee tilanteita, joissa työnantaja määrää vuosiloman ja 8 § koskee tilanteita, joissa vuosilomista sovitaan. 

Poikkeuslainsäädännön vaikutukset työaikoihin ja vuosilomiin

Valmiuslain nojalla on annettu työaikaa, vuosilomia ja työntekijän noudattamaa irtisanomisaikaa koskevia poikkeusjärjestelyjä koskeva asetus. Asetus on tätä artikkelia kirjoitettaessa voimassa 30. kesäkuuta asti. Asetuksen voimassaoloa saatetaan jatkaa.  

KT ja kuntatyönantajat joutuvat todennäköisesti vielä pitkään seuraamaan tarkasti viranomaisohjeistusta, joka voi lyhyelläkin aikataululla muuttua sen mukaan, mitä epidemian eteneminen vaatii.

Asetuksella varmistetaan, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa pystytään paremmin reagoimaan virusepidemiasta aiheutuvaan akuuttiin henkilöstövajaukseen. (Poikkeusvaltuuksien käyttö oli sallittua 13.toukokuuta asti pelastustoimessa sekä hätäkeskus- ja poliisitoiminnassa.) Asetusta voidaan soveltaa ensihoidon tehtävissä työskenteleviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin, kuten sairaanhoitajiin lääkäreihin, lähihoitajiin ja ensihoitajiin.

Asetuksella varaudutaan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan kriittisten toimintojen toimintakyky on vaarassa keskeytyä tai häiriintyä sen vuoksi, että henkilöstöä sairastuu, joutuu karanteeniin tai tautitilanne aiheuttaa poikkeuksellista palvelutarvetta. 

Asetuksen mukaan työnantaja voi tarvittaessa keskeyttää työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Työnantajan on vuosiloman ajankohdasta määrätessään noudatettava vuosilomalain tai työnantajaa sitovan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Asetuksen mukaan työnantaja voi teettää työntekijällä ylitöitä ilman työntekijän antamaa ylityösuostumusta sekä poiketa lepoaikasäännöksistä.

Asetukseen sisältyvät vuosiloman määräämistä ja työaikamääräyksistä poikkeamista koskevat muutokset oikeuttavat poikkeamaan myös virka- ja työehtosopimusten vastaavista säännöksistä niin virka- kuin työsuhteisen henkilöstön kohdalla.

Työnantaja voi pidentää työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa enintään neljään kuukauteen, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula.

Työnantaja voi poiketa työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä ainoastaan silloin, kun toimintaa ei kyetä turvaamaan normaaliajan lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia soveltamalla ja kun poikkeusvaltuuksien käyttö on toiminnan turvaamiseksi välttämätöntä. 

Jos työnantaja käyttää toimivaltuuksia, työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta on huolehdittava.