Talousnäkymät kääntyivät harmaista synkemmiksi

Suomen 2020-luvun riesaksi arveltiin väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoiman määrän supistumista ja väestön hoitotarpeen kasvua sekä näistä juontuvaa kestävyysvajetta. Ongelma piti ratkaista uudistamalla rakenteita ja nostamalla työllisyysastetta. Koronaviruksen tuoma pandemia muutti globaaleja talousnäkymiä ja samalla Suomen valtion ja paikallishallinnon tilannetta.

Vielä on mahdotonta sanoa varmuudella mitään näkymien synkkyydestä. Verrokkeja on haettu vuoden 2008 finanssikriisistä, 1990-luvun lamasta tai 1930-luvun lamasta. Vaihtoehdot ovat syvästä mutta ohimenevästä kriisistä pitkäikäiseen ja hitaaseen toipumiseen.

Ennusteet synkän sumuisia

Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen BKT:n syöksyvän tänä vuonna 5,5 prosenttia, EU-komission ennuste on kuusi prosenttia. Näitä tasoja kutsutaan kuitenkin Vesa Vihriälän työryhmän raportissa optimistiseksi skenaarioksi. Neutraalissa skenaariossa BKT:n oletetaan syöksyvän kuluvana vuonna yhdeksän prosenttia eli vuoden 2008 finanssikriisiä nopeammin.

Vuoden 2021 ennusteissa on paljon hajontaa. Valtiovarainministeriö olettaa kasvun käynnistyvän erittäin maltillisena, noin 1,3 prosentin vauhdilla. Tällöin talouden elpyminen edes vuoden 2019 tasolle kestäisi vuosikausia. Muut ennustelaitokset uskovat hiukan nopeampaan toipumiseen.

Ennusteet ovat luonnollisesti hyvin herkkiä sille, tuleeko koronaviruksesta toisia aaltoja, sekä sille, minkälaisia rajoitustoimia eri maat joutuvat ottamaan käyttöön.

Kuntatalous kiristyy äärimmilleen

Valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmassa ennakoidaan koronan aiheuttavan tänä vuonna kuntatalouteen ylimääräisen, jopa kahden miljardin aukon. Kuntatalous oli heikoissa kantimissa jo ennen kriisiä. Vuoden 2019 kuntien tulos oli historian heikoin. 

Kuntien taloutta rasittaa verotulojen sekä toimintatuottojen merkittävä väheneminen. Menoja puolestaan kasvattavat sekä koronan aiheuttamat että kiireettömään hoitoon syntyneiden jonojen purkamisesta johtuvat ylimääräiset terveydenhoitokulut. 

Kansalaisten normaali terveydenhoito on kärsinyt sekä koronaan varautumisen että yksilöiden omien valintojen vuoksi. Tätä kertyvää hoitovelkaa joudutaan korjaamaan myöhemmin.

Kun kuntien menoista noin puolet on henkilöstömenoja, asetetaan 2020-luvulla palkankorotusten taso maksukyky huomioiden. Aiemmat vuodet tulevat vaikuttamaan ruhtinaallisilta.

Selviämisessä koko sopeutuspaletti käyttöön

Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä Suomessa vannottiin rakenneuudistusten nimiin. Niillä oli määrä parantaa tuottavuutta ja julkisen sektorin rahoitusasemaa niin, ettei veroja tarvitsisi korottaa tai menoja leikata. 

Hallitusohjelma rakennettiin sellaisten näkymien varaan, jossa parin prosentin kasvulla ja työllisyysasteen nostolla onnistuttaisiin rahoittamaan uusia palveluita.

Päämääriä ja keinoja on nyt tarkasteltava uusiksi. Vihriälän raportissa ennustetaan, että Suomen julkinen velka nousee hätyyttelemään tai jopa ylittää sellaiset velkaantumisen tasot, joita on pidetty kriittisinä ja mahdollisesti talouskasvua ja vakautta uhkaavana.

Julkisen velan hallinnassa varmasti joudutaan perkaamaan tarkasti niin erilaiset tulo- kuin menolähteet. Tarve tuottavuutta parantaville rakenneuudistuksille on entisestään kasvanut. 

Väestön ikääntymisestä seuraavat pulmat eivät ole kadonneet, ja julkisen sektorin kestävyysvajeen korjaaminen muuttui entistä tärkeämmäksi ja vaikeammaksi.