Sitova henkilöstömitoitus tulee ikääntyneiden palveluihin

Hallituksen esitys (HE 4/2020) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain eli ns. vanhuspalvelulain muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sitovasta henkilöstön vähimmäismitoituksesta iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 

Mitoitus voimaan asteittain

Muutokset ja lisäykset ovat tulossa lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ja niiden olisi tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020. 

Henkilöstön vähimmäismitoitusta koskeva säännös tulisi voimaan asteittain siten, että lain voimaan tullessa henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitus kaikissa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä olisi 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

Lakiehdotuksen mukaan toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa, on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Henkilöstömitoitus ja siihen luettavat työntekijät

Toteutunut henkilöstömitoitus tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien 3 a §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kolmen viikon seurantajakson aikana olevien asiakkaiden määrään. 

Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Lakiehdotuksessa on erikseen määritelty, mitä tarkoitetaan välittömällä asiakastyöllä ja mitä taas välillisellä työllä. 

Lakiehdotuksen 3a §:ssä lueteltuja työntekijöitä ovat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, geronomit, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat. 

Lakiehdotuksen mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin. 

Laissa esitetään säädettäväksi, että työvuoron henkilöstö ei saa kuitenkaan koostua pelkästään lain 3 §:n 1 momentin 9-12 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä (esimerkiksi hoitoapulaiset, hoiva-avustajat, fysioterapeutit, kuntoutuksen ohjaat) eikä edellä mainituista opiskelijoista. 

Työnantajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa. 

Lisäksi laissa esitetään säädettäväksi, että toimintayksikön työntekijä ei saa ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.

Lain voimaantulossa siirtymäaika

Lakiesityksen mukaan ennen 1. päivä huhtikuuta 2023 toteutunut henkilöstömitoitus 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa toimintayksiköissä saa olla tietyin edellytyksin pienempi kuin 0,7 asiakasta kohti. 

Tällöin toimintayksikön on voitava osoittaa, että siellä annettava hoito ja huolenpito vastaavat yksikössä olevien iäkkäiden henkilöiden määrän ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelutarvetta sekä turvaavat heille laadukkaat palvelut. Henkilöstömitoituksen on oltava kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. 

Huoli kuluista ja työvoiman saatavuudesta

KT Kuntatyönantajien mielestä olisi ollut suotavaa, että vanhuspalveluiden kehittämiseen olisi valittu toisenlaisia toimenpiteitä kuin sitovan vähimmäismitoituksen säätäminen lailla.

KT on erityisen huolissaan työvoiman saatavuudesta lakiin kirjattavan henkilöstömitoituksen toteuttamiseksi ja laista aiheutuvien uusien velvoitteiden tuomien kustannusten kattamisesta kunnille ja kuntayhtymille. 

KT on edellyttänyt, että kunnille ja kuntayhtymille esityksestä aiheutuvat lisäkustannukset korvataan täysimääräisesti.

KT:ta kuultiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksestä. Lausunnossaan KT on pitänyt muun maussa välttämättömänä mahdollisuutta alittaa 0,7 toteutunut henkilöstömitoitus 1.4.2023 asti, jotta työvoiman saatavuuteen ja lisähenkilöstön rekrytointiin voidaan varautua.  

Siirtymäajan tarkoitus on nimenomaan tukea hallittua varautumista lisähenkilöstön rekrytointitarpeeseen. Tässä mielessä on myös tärkeää, että lain valvonta tapahtuisi yhdenmukaisella tavalla. KT on todennut lausunnossaan, että siirtymäaika olisi voinut olla esitettyä pidempikin.

KT on esittänyt, että lakimuutosten toimivuutta arvioitaisiin ja arvioinnille asetettaisiin tarkastelupiste.

Rahoitukseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvien kysymysten vuoksi tarkastelupiste olisi tarkoituksenmukaista asettaa jo ennen 1.4.2023. Silloin päättyy lakiesityksen mukainen mahdollisuus siihen, että toteutunut henkilöstömitoitus voi olla pienempi kuin 0,7 asiakasta kohti laissa todetuin edellytyksin.