Kuntapalvelut on pelastettava

Tuskin kukaan osasi ennustaa, kuinka laajoja vaikutuksia virus aiheuttaa ihmisten elämään ja globaalisti. Jokainen meistä kohtaa lähiviikkoina epidemian vaikutukset lähipiirissään. 

Suomalaiset työpaikat ovat vaarassa ja hyvinvointipalveluiden rahoitus heikentyy. Kansantalous uhkaa syöksyä taantumasta lamaan. Tiedossa on yritysten yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja lomautuksia. On välttämätöntä, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt yhdessä hakevat keinoja suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Nyt tarvitaan talvisodan henkeä.

Koronaepidemia heikentää kuntataloutta entisestään ja verotulot laskevat. Vaikutukset tulevat viiveellä ja näkyvät vielä lähivuosina. Samaan aikaan terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät. Koronakriisi heikentää entisestään jo historiallisen huonoa kuntatalouden tilannetta ja kuntien palkanmaksuvaraa.

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa korostuvat työrauha ja palveluiden häiriötön toiminta. Yhteiskunta tarvitsee välttämättä koko kunta-alan henkilöstön täysimääräistä työpanosta. Tilanne on niin vakava, että valmiuslain käyttöönotto on todennäköistä.

Kunta-alan neuvotteluita käydään nyt tiivistyvässä tahdissa kaikissa pöydissä ja eri sopimusaloilla. Kaikki voimat ja energia on nyt keskitettävä neuvotteluratkaisun aikaansaamiseen. Liian suuret ja hajottavat vaatimukset uhkaavat suomalaisten hyvinvointia ja elintärkeitä palveluita. Nykyinen sopimusjärjestelmä mahdollistaa palveluiden tuottamisen myös kriisioloissa. Koronatilanteella ei pidä tehdä työmarkkinapolitiikkaa. 

Neuvotteluissa ei ole kyse vain palkoista, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuudesta. Neuvottelujen lopputulos vaikuttaa keskeisesti siihen, onko meillä jatkossa varaa niihin hyvinvointipalveluihin, joita suomalaiset arvostavat.