Sote-organisaatioissa uudistetaan johtamista

Johtamisen kehittäminen on erittäin tärkeää muutoshankkeiden toteutumisen ja henkilöstön saatavuuden kannalta. Tämä on hyvä huomioida hankehakemuksissa.

Valtionavustushankkeille paljon odotuksia

Syksyn 2019 aikana hakumenettelystä puhuttiin odottavaan sävyyn erityisesti sote-keskusohjelmasta, jolla on tarkoitus parantaa hoitoon pääsyä, palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua sekä monialaisuutta ja palvelujen yhteen toimivuutta.

Tässä yhteydessä puhuttiin myös lääkäreiden palkkaamisesta terveyskeskuksiin. Rahoitusta ei asetuksen mukaan kuitenkaan myönnetä suoraan perusrahoituksella täytettäviin tehtäviin, vaan avustuksella rahoitettavien tehtävien tulee liittyä kehittämiseen.

Sote-keskusohjelmalla on haluttu lisätä myös perusterveydenhuollon vetovoimaisuutta työntekijöille. Uudistaminen vaatii paljon johtamiselta ja henkilöstöltä, joten on hyvä, että johtamisen kehittäminen on mainittu erikseen valtionavustushaun toisessa rahoituskokonaisuudessa eli sote-rakenneuudistusten tuessa.

Tällä rahoituskokonaisuudella on tarkoitus tukea soten valmistelutyön, johtamisen ja ohjauksen sekä digitaalisten välineiden järjestämistä.

Johtamisen uudistamistarpeita työstetty työpajoissa

KT:n Soteliiderit-hankkeen työpajatyöskentelyssä on viime kuukausina työstetty tarpeita uudistaa johtamista.

Työpajoissa sote-työnantajien edustajat ovat painottaneet mm.  kokonaisjohtamista, sote-alan vetovoiman lisäämistä ja tiedolla johtamista. Lisäksi esimiesresursointi ja -osaaminen ovat nousseet esiin, koska tarvetta on erityisesti valmentavaan johtamiseen sekä prosessien uudistamiseen. Mutta myös johtamisen peruslähtökohdat on oltava ensin kunnossa.

Uudenlaista johtamista odotetaan

Arvostava johtaminen, avoin vuoropuhelu, selkeät roolit ja tehtävät sekä yhteiset tavoitteet edistävät tuloksiin pääsemistä. Niitä arvostavat myös tulevaisuuden työntekijät.

Kunta-alan työntekijät kehuvat työnsä merkityksellisyyttä sekä vaikuttamismahdollisuuksia työhön. Johtamiseen toivotaan kuitenkin uudistumista, jotta erityisesti vuorovaikutus ja keskinäinen arvostus lisääntyisi.

Tulevienkin sote-järjestäjien tulisi olla kiinnostuneita johtamisesta, jotta uudistuminen ylipäätään tapahtuu ja työntekijät viihtyvät työssään.
Edistyksellisesti johtamista kehittävät sote-organisaatiot puhuvat strategiasta, arvoista ja tavoitteista avoimesti ja lisäävät työntekijöiden mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen.

Edelläkävijät ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi Nelimaali-mallin havainnollistamaan esimiehen jokapäiväisissä työtehtävissä huomioitavia tavoitteita: vaikuttavuutta, tuottavuutta, asiakaskokemusta ja saatavuutta sekä henkilöstökokemusta.

Strategian tavoitteiden toteuttaminen vaatii systemaattista seurantaa. Esimiehiltä se vaatii merkittävää työpanosta sekä vastuunottoa.
Toivottavasti kunnat ja kuntayhtymät ottavat huomioon myös henkilöstön sekä tarpeet kehittää johtamista hakiessaan sote-uudistuksen valtionavustuksia.

Ylimmän johdon, HR-johdon ja toimialajohdon yhteispeliä vaaditaan kokonaiskuvan muodostamiseen samaan aikaan, kun suunnittelua tehdään maakuntatasolla. Kannustan yhteistyöhön, vaikka hakuaika hankkeiden rahoituksiin päättyykin jo pian, maaliskuun lopussa.

Sote-valmistelussa voi hyödyntää myös Kevan työelämän kehittämisrahaa. Sitä voi hakea esimerkiksi yhteistyöhankkeisiin, joissa lähtökohta on henkilöstössä, strategisen henkilöstö- ja työkykyjohtamisen vahvistamisessa, henkilöstön uudistumisessa ja työkykyriskien ennakoinnissa. Hakuaika päättyy 29. toukokuuta.