Työmarkkinakierros lämpenee

Sopimusneuvotteluita käydään alenevien talouden kasvulukujen ympäristössä ja hyvä työllisyyskehitys on pysähtynyt. Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Kunta-alan yt-neuvotteluiden ennakoitua suurempi määrä kertoo talouden tilasta ja sopeutustarpeista.

Siitä huolimatta hallitusohjelma on tuomassa lisää merkittäviä kustannuksia kuntatyönantajille muun muassa henkilöstömitoitusten ja hoitotakuun takia. Vaikka lisämenot luvataan korvata täysimäärisesti, todellisten kustannusten ja niihin varattujen valtion rahojen välillä on suuri kuilu.

Postin työriita – jonka taustalla vaikutti etenkin työn murros – saavutti suhteettoman suuret mittasuhteet tukilakkoineen. Poliittisten päätöksentekijöiden sekaantuminen työmarkkinaneuvotteluihin johtaa aina asioiden mutkistumiseen. Oireellista on myös se, että laittomat työtaistelut kunta-alalla ovat lisääntyneet, ja ne kohdistuvat lähinnä muutamiin kaupunkeihin.

Aiheellisesti voi kysyä, onko suomalainen työrauhajärjestelmä ajan tasalla. Kansalaisten henkeen ja terveyteen kohdistuvien toimien rajaaminen työtaisteluiden ulkopuolelle on tätä nykyä vain ammattiliittojen hyvän tahdon varassa. Yhteiskunta on käytännössä lainsuojaton yhteiskuntavaarallisten työtaisteluiden edessä. Viimeistään neuvottelukierroksen jälkeen on syytä pysähtyä tarkastelemaan työrauhajärjestelmää.

Työmarkkinakierroksen päänavauksen piti tulla teollisuuden toimialojen neuvotteluista, mutta myös tällä sektorilla on ajauduttu lakonuhkiin ja sovitteluun. Päänavaussopimus syntyykin tällä kertaa todennäköisesti valtakunnansovittelijan pöydän kautta.

Kunta-alan lukuisissa neuvotteluryhmissä työ on käynnissä ja tahti kiihtyy vuoden vaihteen jälkeen. Vaikka kunta-alan neuvottelujen asetelmat ovat poikkeuksellisen vaikeat ja muiden alojen neuvottelut ovat kriisiytyneet, edelleen pätee vanha toteama, että maltti on valttia.

Toivotan Kuntatyönantajan lukijoille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!