Sote-työnantajat koolla

Sote-työnantajien ensimmäisessä valtakunnallisessa johtamisseminaarissa kuntien ja kuntayhtymien ylin johto, sote-toimialajohto ja HR-johto keskustelivat johtamisen tulevaisuudesta.

Erityisesti esillä oli tasapainoilu jatkuvan muutoksen ja talouspaineen alla sekä arjen onnistumiset siinä ja henkilöstön saatavuus.

Semnaarissa Tampereen yliopiston dosentti Sirpa Syvänen kertoi Sote-Dialogit -hankkeen työhyvinvointikyselyn tuloksia. Kyselyn mukaan sote-alan työntekijöiden tyytyväisyys työhönsä on oikein hyvää, joskin vuorovaikutusta esimiesten suunnalta kaivataan lisää.

Samansuuntaisia havaintoja oli aiemmin tehty laajassa kuntien johtamista koskevassa Arttu-tutkimusohjelmassa, jota esitteli Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kunnissa ja kuntayhtymissä odotetaan edelleen sote-uudistuksen valmistelun raameja hallitusohjelman mukaisesti. Muutoksesta näyttää tulleen pysyvä olotila, pohti moni sote-työnantajien johtamisseminaariin osallistunut.

Yhteistyöllä kohti taloudellista tasapainoa

Arjen onnistumisista ja haasteista talouden tasapainotuksen suhteen käytiin kolmen alueen kokemusten pohjalta:

– Kunnissa on eletty välitilaa sote-palveluissa 20 vuotta. Mikä on enää oikea tila, kysyi kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoessaan Mikkelin kaupungin arjen tasapainoilusta.

Edellisen hallituskauden aikana Etelä-Savon lähtökohtana oli kulkea etujoukoissa kohti sote-uudistusta. Kuntayhtymä Essotessasairaanhoitopiirin ja kuntien sote-palvelut yhdistettiin.

– Meillä oli suuret toiveet tuottaa sote-palveluja tehokkaasti. Mikkelin kaupungin talous on pitkälti riippuvainen siitä, miten Essote onnistuu omassa taloudessaan.

Sote-menojen kasvun hillintä on kaupungin ja kuntayhtymä Essoten yhteisenä tavoitteena, mutta tasapainoa on ollut vaikea tavoittaa. Mikkeli nostaa kunnallisveroprosenttiaan 22 prosenttiin ensi vuonna.

Suuret investoinnit sairaalarakentamiseen kuuluvat taas Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirisn arkeen. Uusi sairaala mahdollistaa uudistumisen, mutta myös henkilöstön saatavuus on turvattava

– Meille on tärkeää turvata osaava työvoima OYS:n erva-alueella. On tärkeää, että sote-työssä  saadaan resurssit ja tekijät kohdalleen, kertoi sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

OYS:n erva-alueen erikoislääkärikunta on nopeasti eläköitymässä. Riittävä lääkärien koulutus alueen tarpeisiin huolettaa.

–Turvaamme osaavan työvoiman saantia osaajapooleilla ja Pohjois-Suomen yhteisellä osuuskunnalla.

Kuntayhtymä Etevassa vältettiin yhteistyöllä henkilöstön vähentäminen yt-menettelyn kautta. Kun toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja aloitti työnsä kuntayhtymä Etevassa, hänen oletettiin aloittavan yt-neuvottelut kuntayhtymän vaikean taloustilanteen vuoksi.

– Päätin, että yhdessä henkilöstön kanssa pääsemme tuloksiin muilla keinoin.

Kuntayhtymässä laadittiin talouden tasapainottamisohjelma.

– Meillä on hyvä poliittinen johto, joka asetti tavoitteita ja luotti siihen, että operatiivinen johto ne toteuttaa. Onnistumisemme talouden tasapainottamisessa perustui henkilöstön osallistumiseen, palvelujen tuotteistamiseen, hinnoittelun uudistamiseen, kertoi Harjuhahto-Madetoja.

Työvoiman saatavuus turvattava

Seminaarissa pohdittiin myös, mistä sote-työhön saadaan riittävästi työvoimaa. Keskustelua viitoittivat nuorten odotukset sote-työlle ja pohdinta siitä, miten työn merkityksellisyys, hyvä työilmapiiri ja esimiesten tuki vaikuttavat työn vetovoimaan. Vastauksia työvoiman saatavuuskysymyksiin tulevaisuudessa kuultiin niin hallitusohjelman hankkeiden, terveyskeskuksen johtamisen kuin sijaispalvelujen näkökulmasta.

Soteliiderit-hanke katsoo eteenpäin

Vauhdikas Soteliiderit-syksy on takana seminaarin ja työpajojen osalta. Työhön on osallistunut loka-marraskuussa 110 sote-työnantajien edustajaa 50:stä eri organisaatiosta. Alkuvuonna jatkuvassa työpajatyöskentelyssä valmistellaan myös tulevia, kaikille avoimia tilaisuuksia. Alla yhteenvetoa näkökulmista, joita syksyn työpajoissa on noussut esiin.

"Johtamisen uudistamiseen tarvitaan rohkeutta."

Mitkään johtamisopit eivät ole avain muutokseen, vaan olennaista on aktiivinen johtaminen ja vuorovaikutus niin henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa. Uudistuminen vaatii tuekseen yleisjohtajuutta ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Johdon tukea tarvitaan haastavissa tilanteissa, kehittämisessä sekä työntekijöiden osaamisen hyödyntämisessä.

"Positiivista työntekijä- kokemusta vahvistetaan."

Työnantajat haluavat vahvistaa työntekijäkokemusta kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin, johtamiseen, organisointiin ja perehdytykseen. Työvoiman saatavuuteen liittyy huoli alan vetovoimasta, jota voidaan lisätä kehittämällä johtamista ja osoittamalla arvostusta arjessa. Työpaikoilla koetaan kuormitusta, mutta toisaalta työ koetaan asiakkaiden vuoksi merkitykselliseksi ja tärkeäksi.

"Tieto analysoidaan viisaudeksi."

Tiedolla johtamisen tarkoitus on arvioida tavoitteiden toteutumista. Päätöksenteon tueksi tarvitaan reaaliaikaista tietoa. Määrällisen mittaamisen lisäksi olisi seurattava myös vaikuttavuutta. Kansallisesti olisi järkevää määritellä yhdessä, mitä henkilöstötietoja halutaan seurata.

"Talous- ja toimintatietoa tarkastellaan rinnakkain henkilöstötiedon kanssa."

Tuottavuuden näkökulmasta on jo olemassa paljon tietoa, mutta sitä tulisi yhdistää ja analysoida kokonaisuutena. Erilaisten organisaatio- tai palvelurakenteiden vuoksi henkilöstötietojen vertailtavuus voi olla mutkikasta. Kun henkilöstöä motivoidaan tuottavuuteen, luodaan sen myötä myös uskoa tulevaan.

Aija Tuimala, Soteliiderit-hanke

Soteliiderit-hankkeesta, verkostoista, työpajoista ja webinaareista tietoa verkkosivulla kt.fi/soteliiderit.