Ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä kasvaa myös kunnissa

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia vuonna 2018 oli yhteensä 402 619 eli seitsemän prosenttia. Määrä on noussut Suomessa tasaisesti. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia oli 113 000 (2,2 prosenttia väestöstä) ja kymmenen vuotta myöhemmin 237 000 (4,4 prosenttia). Tilastokeskuksen luokituksessa ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuonna 2017 yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro ja Irak.

Suomen ulkomaalaistaustaiset ovat ikärakenteeltaan selkeästi nuorempia kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaisista työikäisiä eli 15–64-vuotiaita on 75 prosenttia, kun vastaava luku suomalaistaustaisissa on 61,5 prosenttia.

Yhä enemmän työllisiä ulkomaalaistaustaisina

Työ- ja elinkeinoministeriön Kototietokannan mukaan 18–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista oli vuonna 2017 työvoimaan kuuluvia 68 prosenttia, joista työllisiä oli 53 ja työttömiä 15 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oli 32 prosenttia ulkomaalaistaustaisista. Heistä opiskelijoita ja koululaisia oli 12 prosenttia ja eläkeläisiä 2 prosenttia. Muita työvoiman ulkopuolella olevia oli 18 prosenttia.

Työllisten ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut 17 vuodessa 111 000:lla. Vuonna 2000 heitä oli 36 000 ja vuonna 2017 jo 147000. Prosenttiosuuksina kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut samassa ajassa 1,6 prosentista 6,3 prosenttiin.

Ulkomaalaistaustaisia työskentelee eniten hallinto- ja tukipalveluissa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa. Nämä toimialat työllistävät noin 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista.

Ulkomaalaistaustaiset kuntasektorilla

Kuntasektorilla työskenteli lokakuussa 2018 yhteensä 15 577 ulkomaalaistaustaista palkansaajaa, mikä on 3,7 prosenttia koko kuntasektorin palkkaa saaneesta henkilöstöstä.

KT on tilannut Tilastokeskukselta vuodesta 2014 lähtien tilaston, jossa ulkomaalaistausta on yhdistetty väestörekisteritilastosta kuntasektorin lokakuun palkkatilastoon.

Kuntasektorin palkkaa saaneessa henkilöstössä ulkomaalaistaustaisten palkansaajien osuus on kasvanut kolmesta prosentista 3,7 prosenttiin vuosina 2014–2018.

Suurin ulkomaalaistaustainen ammattiryhmä on palvelu-, myynti- ja hoitopalvelutyöntekijät ISCO-ammattiryhmäluokituksen 1-numerotasolla katsottuna. Tässä ryhmässä työskentelee yhteensä noin 5 000 ihmistä.

Tarkemmalla ISCO-ammattiryhmäluokituksen 3-numerotasolla tarkasteltuna lukumäärällisesti suurin ulkomaalaistaustaisten ammattiryhmä on lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat, joita on kuntasektorilla yhteensä 3115. Tämä on 5,4 prosenttia kyseisestä ammattiryhmästä.

Toiseksi suurin ulkomaalaistaustaisten ammattiryhmä on siivoojat, joita on kuntasektorilla 2 736 palkansaajaa. Siivoojista 13,5 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten osuus on siivoojien lisäksi keskimääräistä suurempi esimerkiksi lääkäreissä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on 10,2 prosenttia ja avustavissa keittiö- ja ruokatyötekijöissä (8,1 prosenttia).