Kuntatyönantaja 6/2019

Rahoitusvaje pakottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän irtisanomisiin. Yhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola uskoo, että panostukset johtamiseen ja yhtymän kuntien yhteistyöhön auttavat saamaan myös talouden kuntoon.

Asikkalan kunta Päijät-Hämeessä on positiivinen poikkeus synkässä kuntataloudessa. Tuloskunto vaatii jatkuvaa rakenteiden uudelleen katsomista, joustavuutta ja luovia ratkaisuja.

Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille jäsenilleen. Suurin osa tästä perustuu lainsäädännön velvoitteisiin. Tulot tulevat enimmäkseen sekä kunnallisverojen että valtionosuuksien kautta.

Työllisyyden kuntakokeilut alkavat keväällä. Kokeiluun hakeneiden kuntien suuresta määrästä voi päätellä, että kunnat haluavat vaikuttaa enemmän työllisyydenhoitoon.

Vuorokausileposäännös muuttuu ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun 1. tammikuuta 2020 lukien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueella.

Inspiroituminen ja kokemusten jakaminen avaavat uusia näkökulmia henkilöstöjohtamiseen. Vuorovaikutukseen perustuva HR-verkosto antaa 
tähän hyvän mahdollisuuden.

Työmarkkinakierros ja sopimusneuvottelut eivät ole käynnistyneet helpoimman kautta. Suomen työmarkkinamalli hakee edelleen muotoaan, kun ollaan siirtymässä tupoista ja keskitetyistä ratkaisuista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Taustalla vaikuttavat myös kilpailukykysopimuksen jälkimaineet.

KT Kuntatyönantajien Soteliiderit kokosi Kuntatalolle sote-työnantajia ympäri Suomea hankkeen ensimmäiseen valtakunnalliseen johtamisseminaariin 12. marraskuuta.

Osatyökykyisten työllistäminen sisältyy hallitusohjelman työllisyyden edistämisen 
tavoitteisiin. Invalidisäätiö ja Helsingin kaupunki toteuttavat palvelukokeilua, jossa kohderyhmänä 
ovat osatyökykyiset pitkäaikaistyöttömät.

Yt-neuvotteluja on käyty myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, Siun sotessa ja Kymsotessa. Kysyimme näiden organisaatioiden edustajilta mikä on ollut henkilöstömenojen säästötarve, millaiset ovat olleet yt-neuvottelujen taloudelliset taustat ja mitä vaihtoehtoisia säästötoimenpiteitä yt-neuvotteluille on ollut esillä.

Työllisyysaste on seuratuin mittari työllisyyskehitykselle ja edellytyksille rahoittaa julkisia menoja. Korkeaa työllisyyttä tarvitaan pitämään yllä hyvinvointipalveluja ja muita julkisia menoja erityisesti, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi on poistunut työelämästä.

Yhteisesti sovitut talouden sopeuttamistoimet tai paikallinen sopiminen voivat olla vaihtoehto osa-aikaistamisille, lomautuksille tai irtisanomisille.

Vastuu terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä pitäisi saada leveämmille harteille ottamalla yksityinen sektori mukaan. Julkisella sektorilla olisi hyvä myös uudistaa johtamista, sanoo lääketieteen tohtori Jarmo Karpakka, jolla on pitkä kokemus terveysjohtamisesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Työtuomioistuin on antanut päätöksen osastonsihteerien työaikamuodosta. Jos osastonsihteerin tehtävän sisältö on samankaltainen kuin annetussa tuomiossa, työaikamuoto on muutettava toimistotyöajaksi tuomion antopäivästä eli 7. marraskuuta lukien.

Suomessa asuvien ja työllisten ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut 17 vuodessa 111 000:lla. Kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia on 6,3 prosenttia, kunta-alan henkilöstöstä 3,7 prosenttia.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuissa. Sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työeläkemaksut ovat alentuneet vuodesta 2017 lähtien.

Suomessa lääkärimäärät ovat Pohjoismaiden alhaisimmat ja sairaanhoitajamäärät keskitasoa. Lääkärien koulutusmäärän taso on aivan liian matala.

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry irtisanoi kunnallisen pääsopimuksen 27. syyskuuta. Pääsopimuksella on kuuden kuukauden irtisanomisaika, joka päättyy 27. maaliskuuta 2020.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden, ns. eläkeputken alaikärajaa nostetaan 62 vuoteen. Muutoksen on arvioitu parantavan työllisyyttä tuhansilla henkilöillä.