Työllisyysasteen nosto vaikeaa

Hallitus on päättänyt, että vuoden 2018 loppuun päätettyjen alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia jatketaan ja laajennetaan. Ensi keväänä käynnistetään työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunta vastaa työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta.

Tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeilut jatkuvat vuoden 2022 loppuun asti.

Kokeiluun voi hakea ELY-alueella yksittäinen kunta tai useampi kunta yhdessä. Kokeiluun mukaan tulevien kuntien asukasmäärä on oltava yhteensä vähintään 30 000.

ELY-keskuksen alueella kokeiluihin voisi siirtyä enintään noin 40 prosenttia TE-toimiston työnhakija-asiakkaista. Viitteellisistä määristä voidaan poiketa erityisen perustellusta syystä.

Palkkatukeen valmistellaan kokonaisuudistusta

Palkkatukijärjestelmää käsittelevän ryhmän työ tähtää kokonaisuudistukseen, jossa tarkastellaan koko palveluprosessia ja etuuksia.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys palkkatuen uudistamisesta valmistuu kesään 2020 mennessä.

Tarkasteltavina ovat muun muassa palkkatukiprosessin yksinkertaistaminen, palkkatuen tarkoitus, kohdentaminen, määrä ja enimmäiskesto sekä katettavat palkkakustannukset.

Hallituksen tavoitteena on lisätä erityisesti palkkatukityöllistämistä yrityksiin. Oletuksena on, että näin parhaiten edistetään työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Kuntien ja koko työllisyysasteen nostamisen kannalta tärkeintä on, että palkkatukijaksoja kohdennetaan vaikeasti työllistettäville työnhakijoille. Näin tukijakso voi olla osa palveluprosessia ja polku kohti ammatillista tutkintoa tai työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Koska palkkatuen tarkoitus on edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille, on tärkeää suunnitella ja tehdä näkyväksi kunnan oma panostus, jolla tukijakson aikana parannetaan työllistetyn työmarkkinavalmiuksia.

Osatyökykyisten työllistäminen

Työryhmän työ näyttää painottuvan osatyökykyisten työnhakijoiden työllisyyden edistämiseen. Lähtökohtana on nykyisten palveluiden hyödyntäminen ja kehittäminen. Valmistelussa hyödynnetään työpankkikokeilun tuloksia.

Budjettiriihessä hallitus sitoutui toteuttamaan työkykyohjelman, jolla käynnistetään toimet työkyvyn tunnistamiseksi, ohjataan työnhakijat tarpeen mukaisiin palveluihin ja käynnistetään TE- ja sote-palveluissa kokeiluja työkykypalvelujen kehittämiseksi. TE-palveluihin lisätään työkykykoordinaattorien määrää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myös päättänyt käynnistää ohjelman, jonka myötä julkisiin hankintoihin sisällytettäisiin kriteerejä osatyökykyisten työllistämiseksi.  Ministeriö on valmistellut henkilöstön palkkaamista alueille auttamaan julkisia toimijoita sosiaalisissa hankinnoissa.

Työryhmässä on käsitelty myös eläkeneuvotteluissa valmisteltua osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia, jonka tarkoituksena on parantaa työnteon kannustimia ja poistaa kannustinloukkuja.

Kuntien rooli palvelujen kehittämisessä

Kuntien mahdollisuus yhdistää monialainen osaaminen vaikeimmin työllistettävien palvelussa on lisäarvo, jota kuntakokeilulla halutaan saada.
Odotukset kohdistuvat tässä myös osatyökykyisten työllistämiseen. Toisaalta työvoiman palvelukeskuksien toiminnan halutaan jatkuvan.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös uusien palvelujen ja toimintatapojen kehittämistä. Vaikeassa tilanteessa ovat erityisesti nuoret, joiden opiskelu- tai työkyky on alentunut. Ilman työtä tai koulutusta olevien ns. NEET-aste on Suomessa yhä korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Onni -hankkeessa on luotu nuorten koulutuksen ja työllistymisen esteitä purkava valtakunnallinen verkosto. Hankkeen tavoite on luoda valtakunnallinen malli ja suositus Ohjaamoiden psykososiaaliselle tuelle ja levittää vahvuuksiin keskittyvää työotetta, matalan kynnyksen tukea Ohjaamoissa, niiden omassa toiminnassa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen

Osaamisen ja työmarkkinoiden kohtaanto -alatyöryhmän työ on työllisyysasteen nostamisen kannalta keskeinen. Pohdittavien toimenpiteiden lista on pitkä: aloituspaikkojen lisääminen, perustaidoissa olevien puutteiden korjaaminen, maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja osaamisen kehittäminen jne.

Esitys aikuiskoulutustuen uudistamiseksi on lausuntokierroksella. Tarkoitus on edistää työnteon ja opiskelun samanaikaisuutta.  Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat ja ja sopivat uudistuksen sisällöstä jo ennen työryhmän asettamista.

Budjettiriihessä valmistelua suunnattiin siten, että työttömien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi on tarkoitus valmistella nopealla aikataululla lyhyempien koulutuskokonaisuuksien mahdollistamisesta.

Tarkoitus on myös selvittää mahdollisuutta lisätä nopeavaikutteista muunto-, täydennys- ja lisäkoulutuksen tarjontaa. Tavoitteet vastaavat myös kunta-alan tarpeita.

KT:n tavoite on muun muassa saada liikkeelle hoiva-avustajakoulutus, joka olisi askel kohti lähihoitajan ammattitutkintoa.

Työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen

Hallituksen on tarkoitus käynnistää työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelma, johon hallitus linjasi budjettiriihessä kattavasti toimenpiteitä.

KT on lähtenyt siitä, että toimenpiteiden pitää koskea myös kunta-alaa. Parasta olisi, että valmisteltaisiin erityisesti sote-alan työvoima- ja osaamistarpeiden tyydyttämiseen tähtäävä pitkäaikainen ohjelma.

KT on esittänyt lukuisia nopeasti toteutettavia toimintamalleja ja uudistuksia, esimerkiksi. lupaprosessin nopeuttamista ja palkkatuen käyttämistä paikkaamaan puutteellisen suomen kielen taidon aiheuttamaa alempaa työn tuottavuutta.

Samalla olisi jo nykyisiä rakenteita muutettava niin, että ne ottavat huomioon kunta-alan moninaiset tarpeet – tarvitsemme huippuosaajia kaikilla koulutushierarkian tasoilla. Esimerkiksi EURES-verkosto ja huippuosaajien houkutteluun tähtäävä TalentBoost-ohjelma olisi avattava kattamaan aidosti myös kunta-alan työvoimatarpeet.

Kehittämisen kohteena ovat myös työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaaminen  ja työelämän vastaanottavuuden parantamisen, mikäli budjettiriihen linjaukset etenevät.

Huomio vaikeasti työllistettäviin ja työperäiseeen maahanmuuttoon

Hallituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa työllisyysaste nousee 75 prosenttiin 15–64 -vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa työllisyysaste oli 72,4 prosenttia. Hyvinvointia tuottavien kuntapalvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus edellyttävät työllisyysasteen nostamista.

Lähtökohtatilanne on vaikea: työttömyys on alhaalla ja työnhakijoiden määrä laskenut. Työllistämisessä huomio täytyy nyt kohdistaa vaikeimmin työllistettäviin työnhakijoihin - ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Talouskehityksen ennakoidaan heikkenevän, syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Samaan aikaan myös osaamistaso on laskenut.

Työvoimapula koskee nyt erityisesti sote-ammatteja. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää monia toimenpiteitä.

Työvoiman kysynnän yläpitämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan  investointeja. Kunta-alan osuus työvoimasta on noin viidennes, mutta kunta-alan palvelut vaikuttavat monin tavoin myös yksityisen sektorin työllisyyskehitykseen.