KKO:n ennakkopäätös yhteistoimintavelvoitteesta

Korkeimman oikeuden ratkaisu koskee tapausta, jossa Oulun kaupunki kävi syksyllä 2013 työntekijöittensä kanssa yhteistoimintaneuvottelut talousarvioehdotuksessa edellytetyistä henkilöstömenojen säästötavoitteista. Neuvottelujen päätyttyä kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2013, että säästötavoite toteutetaan lomauttamalla koko henkilöstö viideksi päiväksi. Kaupunki kävi lomautuksen toteuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2014.

Korkein oikeus (KKO) katsoo ratkaisussaan ( KKO 2019:66), että kaupungin olisi pitänyt käydä työvoiman käytön vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut jo ennen valtuuston lomautuspäätöstä. Kaupunki oli työnantajana laiminlyönyt kunnallisen yhteistoimintalain (KuYTL) mukaista yhteistoimintavelvoitettaan.

Ratkaisun vaikutus säästöpäätösten valmisteluun

KuYTL  4 § 1 momentin 4 kohta koskee taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavan osa-aikaistamisen, lomauttamisen tai irtisanomisen yhteydessä käytäviä yhteistoimintaneuvotteluita. 

KuYTL 4 § 2 momentti koskee talousarvioehdotuksen yhteydessä käytäviä yhteistoimintaneuvotteluita. KuYTL 13 § koskee yhteistoimintavelvoitteen täyttymistä.

KuYTL 4 § 2 momentin soveltaminen

Kunnan talousarvion valmistelun yhteydessä pitää käydä KuYTL 4 § 2 momentin mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, jos talousarvioehdotuksessa edellytetään toimenpiteitä, joiden toteuttaminen aiheuttaisi todennäköisesti useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehtoihin. Näiden neuvottelujen käyminen olisi edelleen riittävää silloin, kun valtuuston hyväksymässä talousarviossa ei ole päätetty alempia viranomaisia sitovasti mainittujen toimenpiteiden toteuttamisesta.

KuTYL 4 § 1 momentin 4 kohdan soveltaminen

Jos taas valtuusto hyväksyessään talousarvion päättää lopullisesti henkilöstöön kohdistettavien säästötoimenpiteiden laadusta, kunkin säästötoimenpiteen osalta tulisi käydä KuYTL 4 § 1 momentin 4 kohdan edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin hallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioesityksen.

Jos talousarvioehdotus sisältää henkilöstöön kohdistettavia osa-aikaistamisia, lomauttamisia tai irtisanomisia, tulee näiden osalta täyttää KuYTL 4 1 momentin 4 kohdan mukaisen työvoiman käytön vähentämistä koskeva neuvotteluvelvoite lain 13 §:n edellyttämällä tavalla. Vähintään kuusi viikkoa kestävät yhteistoimintaneuvottelut täytyy tällöin sovittaa aikataulullisesti yhteen talousarvion valmistelun ja sitä koskevan päätöksenteon kanssa.  

KKO:n ratkaisun perustelut

Korkeimman oikeuden ratkaisussa on keskeistä se, kumman KuYTL:n säännöksen, 4 §:n 1 momentin 4 kohdan vai 2 momentin, mukaisesti kunnan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jos kunta päättää sitovasti henkilöstön lomauttamisesta jo talousarvioehdotuksen käsittelyssä.

Kunnan talousarvioehdotusta valmisteltaessa työnantajalla on KuYTL 4 § 2 momentin mukainen velvollisuus yhteistoimintamenettelyyn. Näiden neuvotteluiden tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa riittävän varhaisessa vaiheessa talousarvioehdotukseen sekä sen edellyttämiin toimenpiteisiin, jotka todennäköisesti aiheuttaisivat tarvetta vähentää työvoimaa tai heikentää merkittävästi palvelussuhteiden ehtoja.

Talousarvioehdotuksen valmisteluun liittyvät 4 § 2 momentin mukaiset yhteistoimintaneuvottelut eivät korkeimman oikeuden mukaan kuitenkaan poista tarvetta käydä 4 1momentin 4 kohdan mukaiset neuvottelut silloin, kun valtuusto tekee työvoiman vähentämistä koskevan päätöksen talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Työnantaja tuomittiin hyvityksiin

Korkein oikeus myös arvioi, oliko käräjäoikeuden ja hovioikeuden KuYTL 21 §:n perusteella tuomitsemaa 1 500 euron hyvitystä kullekin työntekijälle alennettava.
Korkeimman oikeuden mielestä kaupungilla oli suurena työnantajana korostettu velvollisuus turvata työntekijöidensä oikeus yhteistoimintaan, joten tuomittua hyvitystä ei ollut aihetta alentaa.