Esimiestyön edellytyksiä parannettava opetusalalla

Peruskoulussa ja lukiossa johtamista haastavat lisääntynyt hallinnollinen työ ja nykyiset palvelussuhteen ehdot. Opettajien hallinnollisia tehtäviä lisäävät myös valtakunnalliset kehittämishankkeet, nekin vaikeuttavat johtamista.

Keskimääräisen kokoisessa peruskoulussa on noin 20 opettajaa ja lukioissa lähes 30 opettajaa. Opettajien lisäksi on rehtorien alaisuudessa vaihtelevasti muutakin henkilöstöä – peruskouluissa arviolta keskimäärin kymmenen henkilöä. Isoimmissa kouluissa työskentelee myös apulaisrehtoreita.

Keskusteluissa on ollut esillä esimiestyön edellytysten parantaminen kehittämällä kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) työaikajärjestelmiä. Ne eivät tue riittävästi muun kuin opetustyön teettämistä, töiden priorisointia tai työn jakamista esimerkiksi opettajan motivaation ja osaamisen perusteella. Ongelmaan saadaan ratkaisu vasta jonkinlaisen vuosityöaikajärjestelmän kautta.

Lisää joustavuutta

KT:n tavoitteena on luoda paremmat edellytykset koulun johtamiselle myös esimiestyötä tekevien palvelussuhteen ehtoja kehittämällä. Peruskoulussa rehtorien opetusvelvollisuus määräytyy pitkälti kaavamaisesti koulun koon mukaan. Huomioiduksi eivät tule kaikki ne seikat, jotka oikeasti vaikuttavat työn määrään. Apulaisrehtoreita voidaan käyttää tarpeen mukaan, mutta heidänkin työaikaresurssointi määräytyy OVTES:n mukaan turhan kaavamaisesti.

Käytännön esimiestyö kaipaisikin joustavuutta sekä määrän että tekijän suhteen. Opettajilla voi esimerkiksi sattua olemaan parempi osaaminen tiettyihin hallinnollisiin tehtäviin kuin rehtorilla. 

Sen sijaan että opettaja määrätään apulaisrehtoriksi, näitä hallinnollisia tehtäviä pitäisi pystyä jakamaan helpommin tilannekohtaisesti muillekin opettajille. Tämä loisi myös opettajille laajempaa työnkuvaa ja auttaisi työnantajia myöhemmin uusien rehtorien valinnoissa.

On myös tilanteita, joissa tarvitaan yllättäen esimerkiksi sopivan kelpoisuuden omaavaa rehtoria opettamaan opetusvelvollisuuttansa enemmän, jolloin töiden tilapäinen delegointi muille tulisi olla helppoa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opetellaan uutta

Ammatillisissa oppilaitoksissa työaikasuunnittelusta ja työn resurssoinnista vastaavat yleensä keskijohdon esimiehet, esimerkiksi koulutuspäälliköt. Heillä voi olla oppilaitoksen koosta ja organisaatiosta riippuen hyvinkin vaihteleva määrä alaisia.

Ammatillisessa koulutuksessa esimiestyön haasteena on ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lainsäädännön toimeenpano ja vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotto.

Jos peruskouluissa ja lukiossa eletään vielä palvelussuhteen ehdoissa pysähtyneisyyden aikaa, niin ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuu sitäkin enemmän.

Paraikaa käyttöön otettava vuosityöaikajärjestelmä antaa entistä paremmat eväät esimiestyöhön. Toki järjestelmä pitää ensin opetella ja saada tekniset ratkaisut, kuten työaikasuunnittelu- ja seurantajärjestelmät, toimimaan kunnolla.

Vasta ensimmäisten vuosien kokemusten jälkeen voidaan odottaa, että esimiehet ja opettajat pystyvät täysipainoisesti hyödyntämään järjestelmän mahdollisuudet.

Eri tehtävien vaatimaa tuntiresurssia opitaan arvioimaan vasta ensimmäisen toteutuneen työvuoden jälkeen. Onhan opettajilla myös uusia tehtäviä –kuten henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien (HOKS) tekeminen. Myös esimerkiksi matka-ajan resursoiminen työaikaan on uusi asia opetusvelvollisuusjärjestelmästä siirtyneille.

Lisäksi monet oppilaitokset ovat kasvattaneet opettajatiimien vastuuta tai muuten muuttaneet vastuurakenteitaan, mikä sekin vaatii esimiestyöltä sopeutumista.