Viisas varautuu muutoksiin

Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.

Parasta tietenkin on, että nämä yhteiskunnallisen kehityksen syvät pohjavirrat havaitaan ja niiden merkitys ymmärretään. Muuten voi tulla yllätyksiä.

Pelkästään lapsiluvun väheneminen ja toisaalta eläkeläisten määrä kasvu vaikuttavat pian siihen, paljonko kunta-alan käytettävissä on työvoimaa ja millaista henkilöstöä yhteiskunnassa tarvitaan.

Päiväkoteja, kouluja ja neuvoloita joudutaan karsimaan, vanhustenhoitoon taas tarvitaan lisää paikkoja. Miten henkilöstö liikkuu näiden tehtävien välillä? Mistä saadaan uudet tekijät, kuka maksaa?

Esimerkiksi tiukat ja lyhytnäköiset muutokset henkilöstön mitoituksessa tai kelpoisuusehdoissa johtavat väistämättä siihen, että kuntien menot kasvavat. Sama seuraus on kohtuuttomilla palkkavaatimuksilla.

Viisautta olisi varautua suurempiin, väistämättömiin muutoksiin, kuten työvoiman saatavuuteen. Viime aikojen julkisista kommenteista välittyy kuitenkin aivan muuta.

Monissa lausunnoissa on keskitytty panettelemaan kunta-alan ammatteja, työoloja ja työsuhteiden ehtoja. Ala on paljon mainettaan parempi, myös työnantajana, ja ansaitsee arvostusta niiltäkin, jotka työskentelevät julkisella sektorilla.