Väkivallan uhka työssä hallintaan

Tutkimustulokset kertovat kunta-alan työntekijöiden kokemasta väkivallasta tai sen uhasta asiakkaan tai kuntalaisen taholta. Vantaalla ilmiöön herättiin toden teolla, kun peräti 55 prosenttia koulujen ja päiväkotien työntekijöistä kertoi Työterveyslaitoksen selvityksessä kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Kaksi vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 38 prosenttia.

Vantaan sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth toteaa, että vaikka tapausten hurja kasvu johtuu luultavasti osittain raportointiherkkyyden kasvusta, on ilmiön oikeastikin täytynyt yleistyä, niin lyhyessä ajassa kasvu on tapahtunut.

– Myös ilmoitusherkkyyden kasvu on yksinomaan positiivinen asia, eihän näitä tilanteita tarvitse sietää lainkaan. Ilmiö onkin saatava nyt kuriin.

Lehto-Häggrothin mukaan ilmiötä lähdetään suitsimaan kahdella koko kaupungin laajuisella ohjelmalla. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma tarkoittaa sitä, että aikuisten määrää on lisätty kouluissa ja päiväkodeissa maahanmuuttovaltaisilla alueilla. Syksyllä käynnistyy myös laaja
#ollaan ihmisiksi -kampanja.

#Ollaan ihmisiksi koskee kaikkia

Työsuojelukonsultti Anne Vuorio kertoo, että #ollaan ihmisiksi -kampanjan lähtökohtana
on tehdä uhka- ja väkivaltatilanteet näkyviksi ja antaa viesti, että niihin puututaan aina. Minkäänlaisen nimittelyn, seksuaalisen vihjailun, fyysisen väkivallan tai sen uhkan ei tulisi kuulua kenenkään arkeen.

Kampanja ulottuu kaikkiin Vantaan työyksiköihin, esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin ja terveysasemille. Sanomaa levitetään muun muassa vanhempainilloissa, asiakastilaisuuksissa, koulujen ja terveysasemien käytävillä, asukaslehdissä ja someviestinnässä.

Kampanjan on tarkoitus näkyä koko kaupungissa.

– Henkilökunnan on totta kai käyttäydyttävä ammatillisesti haastavissakin tilanteissa. Samaa asiallista käytöstä voi edellyttää myös asiakkailta. Tarkoitus on herätellä ihmisiä ajattelemaan omaa käytöstään. On mielenkiintoista, että päätettyämme kampanjasta huomasimme, että kaupan alalla toteutettiin vastaava vuosi sitten. Ongelma ei siis koske vain kunta-alaa, vaan kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, Vuorio sanoo.

Satakunnassa etsitään syitä, ei syyllisiä

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialalla on jo pitkään ollut käytössä monenlaisia keinoja hallita uhka- ja väkivaltatilanteita osastoilla. Turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Laineen mukaan kaikki väkivaltatilanteet ensinnäkin raportoidaan huolellisesti. Raportointi on helppoa käytössä olevan järjestelmän avulla. Saman järjestelmän kautta raportoidaan muutkin vaaratapahtumat.

– Vähäisemmät tilanteet käsittelee esimies. Vakavien kohdalla noudatamme tiettyä prosessikaaviota, jossa koko tapahtumaketju selvitetään tarkasti verekseltään. Tarkoitus ei ole hakea syyllisiä vaan syitä tapahtumaan ja oppia, miten tilanteita voitaisiin estää.

Psykiatrialla on jo vuosia kokoontunut erityinen turvallisuustyöryhmä, jossa on edustus lähes kaikista alueen yksiköistä. Työsuojeluvaltuutettu Jari Hakala kertoo, että ryhmä toimii pelkästään psykiatrian vastuualueella.

– Voimme siellä siten todella syventyä juuri oman alueemme ongelmiin. Ryhmä on erinomainen paikka käydä avointa keskustelua. Varsinaiset päätökset kuuluvat johtoryhmälle. Mielestäni turvallisuusasioita ei saa eristää omaksi kokonaisuudekseen, liittyväthän ne kaiken työn tekemiseen. Ryhmä muistuttaa myös asenteesta: väkivaltaa ei tule suvaita, ei saa ajatella niin, että tämä on nyt tällaista pientä.

Ennakointi ja asiakaslähtöisyys tärkeää

Ari-Pekka Laine painottaa ennakoinnin tärkeyttä väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. On arvioitava, mistä vaara-tilanteet ja uhkat tulevat.

– Potilaiden aggressiivisuus johtuu sairaudesta eikä uhkaa siten pysty koskaan kokonaan poistamaan. Ainoa keino on siis yrittää ennakoida vaaratilanteita ja huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisimman hyvät valmiudet kohdata vaikeat tilanteet.

Kun uhka on päällä, niin yksikössä on enemmän henkilökuntaa ja henkilökunnan on pidettävä teknisiä hälytyslaitteita.

– Järjestämme säännöllisesti myös koulutuksia. Niiden on tosiaan oltava säännöllisiä, jotta tiedot ja taidot pysyvät yllä. Koulutusten sisältöä säädetään ilmoitusten pohjalta.

Jari Hakalan mukaan yksi avain uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn on toiminnan asiakaslähtöisyys.

– Mietimme, mitä potilaamme oikeasti tarvitsevat, että osaamme vastata siihen ja sitä kauttakin tarve aggressiiviselle käyttäytymiselle vähenee. Kyse on siis perushoitotyöstä, siitä että asiakkaat kokevat tulevansa kuulluiksi.

Aggressiivisuus myös kasvatuskysymys

Myös Vantaalla on otettu käyttöön mobiilisovellus turvallisuusilmoitusjärjestelmän osaksi uhka- ja väkivaltatilanteiden helppoon ilmoittamiseen.

– Työntekijät saavat myös koulutustaesimerkiksi aggressiivisen asiakkaan kohtaamisesta tai vaaratilanteiden minimoimisesta vaikkapa niin, että osataan jättää riskitilanteissa avainnippu ja huivi pois kaulasta. Tarvittaessa työntekijät saavat tukea ja apua nopeasti. Käytännössä se tarkoittaa, että tarjotaan myös henkisen ensiavun valmennusta sekä työterveyshuollon tukea, Anne Vuorio kertoo.

Lehto-Häggrothin mukaan päiväkodeissa ja kouluissa pedagoginen osaaminen on erityisen tärkeätä.

– Analysoimme riskejä henkilökunnan ja lasten vanhempien kanssa. Esimerkiksi pystyisikö tilanteita, joissa lapsi helposti hermostuu, jotenkin välttämään.

Toimialalla tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

– Ne, jotka tarvitsevat hoitoa, ohjataan asianmukaiseen hoitoon, mutta pyrimme siihen, että yhteys kouluun tai päiväkotiin säilyy. Olemme perustaneet myös oppisosiaalisen yksikön, jossa on psykologeja ja kuraattoreita.

Elina Lehto-Häggroth huomauttaa, että lasten uhkaavan käytöksen lisääntyminen ei ole vain työturvallisuuskysymys, vaan myös kasvatuskysymys.

– Jotkut lapset käyttäytyvät uhkaavasti vain tavan vuoksi eikä taustalla ole erityistä ongelmaa. Silloin heitä täytyy kasvatuksen ja opetuksen kautta auttaa ymmärtämään, ettei sellainen käytös ole hyväksyttävää. Miten lapset, jotka reagoivat aggressiolla, pärjäävät työelämässä?

Hallittavissa oleva uhka

Ari-Pekka Laine sanoo, että psykiatrian toimialalla tehdään turvallisuuden eteen kaikki, mitä järkevissä rajoissa on tehtävissä.

– Resursseja ei voi lisätä loputtomasti, mutta yritämme kääntää kaikki kivet uusien keinojen löytämiseksi. Olemme esimerkiksi olleet Tampereen teknisen yliopiston tutkimushankkeessa mukana muiden toimijoiden kanssa, jotta saamme uusia ideoita väkivallan hallitsemiseksi.

Myös Jari Hakala kokee, että ongelma on psykiatrian vastuualueella hyvin hoidossa ja se otetaan vakavasti.

– Totta kai kehitettävää aina löytyy, mutta nähdäkseni keskustelukulttuuri on avain kehittämisessä ja pyritään jatkuvasti parantamaan turvallisuutta. Viime vuonna oli viisi sellaista sairauslomaa, joissa oli väkivalta syynä. Ei tietenkään saisi olla yhtään, mutta viisi on kuitenkin vähän siihen nähden, että meillä on yli sata potilasta päivää kohden hoidossa.

Anne Vuorion mukaan Vantaalla on koettu tärkeäksi se, että ylin johto on sitoutunut työturvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn ja on mukana niihin liittyvissä hankkeissa.

– Työntekijät eivät saa ajatella väkivallan kuuluvan työhön. Sellainen ajattelu leviää liian helposti. Meidän on työnantajana ja esimiehinä varmistettava, että kaikilla on hyvä ja turvallinen työympäristö.