Työelämän kehittäminen
3
/2019

Kuva: Pixhill

Työvuorosuunnittelu voi vähentää vuorotyön riskejä

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset osoittavat epäsäännöllisellä vuorotyöllä olevan yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Riskejä voidaan välttää hyvällä työvuorosuunnittelulla.

Käsi kirjoittamassa kalenteriin

Työterveyslaitoksen mukaan epäsäännöllinen vuorotyö voi aiheuttaa monia terveysriskejä. Tutkimusprofessori Mikko Härmän sanoo terveysriskien tiedostamisen olevan entistä tärkeämpää, koska ensi vuonna voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen. Muun muassa yötyön teettäminen tulee aiempaa helpommaksi.

Uusi laki laajentaa jaksotyön muun muassa sosiaalipalveluihin.

Lyhyet työvuorovälit lisäävät sairauspoissaoloja

Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimukseen perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin vuorotyön vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Näitä ovat muun muassa verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes. Tutkittavia oli 61 942, ja he olivat kaupunkien ja suurien sairaaloiden sote-työntekijöitä.

Vuorotyön huomattiin lisäävän diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä, muttei sairaaloiden työntekijöillä. Mikko Härmän mukaan tämä voi johtua siitä, että sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä verrattuna kaupunkien pienempiin terveydenhuollon yksikköihin.

Toisessa osatutkimuksessa havaittiin, että erityisesti yli 40 ja 48 tunnin työviikot, pitkät yövuoroputket ja lyhyet työvuorovälit lisäsivät riskiä lyhyisiin, 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäsivät myös väsymystä, ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa sekä tapaturmia. Tähän osatutkimukseen kuului 12 156 sairaaloiden vuorotyöntekijää.

Apua yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta

TTL tutki myös, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Työntekijöiden yhdessä tekemän vuorosuunnittelun aloittaminen vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia työyksikkötasolla. Lisäksi se paransi selvästi työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemusta.

Tutkimusprofessori Härmä muistuttaa, että ihmisen vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin vaikuttavat positiivisesti työhyvinvointiin. Positiiviset vaikutukset näkyvät myös alhaisempina sairauspoissaolokustannuksina.

Helsingissä vähennettiin lyhyitä vuorovälejä

Helsingissä tehtiin vuonna 2011 hallinnollinen päätös hyvästä työvuorosuunnittelusta. Siinä lyhyiden vuorovälien lyhentäminen oli yksi suosituksista. Lyhyet vuorovälit lähtivät nopeaan laskuun verrattuna muihin Kunta10-tutkimuksen organisaatioihin.

Alustavien tulosten mukaan hyvä vuorosuunnittelu on muun muassa vähentänyt Helsingin kaupungin työntekijöiden psyykkistä kuormittuneisuutta.

Liikennevalot kuormituksen arvioimiseen

TTL on julkaissut niin sanotut liikennevalosuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi jaksotyössä. Suositusten mukaan 5–8 lyhyttä vuoroväliä yhtä kolmen viikon vuorojaksoa kohti johtaa ylikuormitukseen ja yhdeksän tai sitä enemmän voimakkaaseen ylikuormitukseen. Ylikuormitukseen johtavia raja-arvoja ei tulisi ylittää.

Muutamalla lyhyellä vuorovälillä kolmen viikon jaksossa ei kuitenkaan ole olennaisia haittavaikutuksia.

Työterveyslaitoksen tiedote 25/2019 TTL:n verkkosivuilla >


Työelämätieto-sivustolta ajantasaista tietoa työelämästä

Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelu kokoaa yhteen eri lähteiden tietoja esimerkiksi työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työterveyshuollosta
ja tarjoaa tiedot avoimesti kaikkien käyttöön. Löydät palvelusta myös tietoa sote-alan työajoista ja kuntasektorin sairauspoissaoloista. Palvelua päivitetään jatkuvasti.

tyoelamatieto.fi

5.6.2019