Työn murroksen seurannasta saatu ensi tulokset

Työn murroksesta on puhuttu pitkään. Useimmille etäisiksi jääneistä megatrendeistä hypättiin pari vuotta sitten suoraan sensaatio-otsikoihin, kuten ”Tekoäly vie sinunkin työsi”. Säikäytysten siivittämänä työn murros nimettiin valtioneuvoston tulevaisuuselonteossa Suomen suurimmaksi ongelmaksi.

Todellisuudessa kukaan ei tiedä etukäteen, miten uuden teknologian ja uusien toimintatapojen käyttöönotto vaikuttavat eri ammateissa ja työpaikoilla. Tiedossa ei myöskään ole, millä aikataululla ja missä laajuudessa muutokset etenevät. Tämä oli eräs syy työn murroksen seurannan käynnistämiseen kunta-alalla.

Mikä työn murros?

Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa.
Työn murros muuttaa töiden sisältöä, toimintatapoja ja työn organisointia. Myös tarvittava osaaminen muuttuu. Uusien ammattien ja tehtävien syntyessä osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi.

Työ on toki muuttunut aina ennenkin, mutta nykyisin muutosta vauhdittavat uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen, toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työyhteisöissä, sekä resurssien rajallisuus. Kenties siksi puhutaan työn murroksesta eikä vain muutoksesta.

Koska hyvät esikuvat ja seurantamallit puuttuivat, oli ne luotava itse. Seurattaviksi valittiin yhteensä 21 asiakokonaisuutta, kunta-alan työpaikkoja ja teemoja. Tulevaisuuden skenaarioiden sijasta kysyttiin yksinkertaisesti: Mitä työpaikallasi tapahtuu juuri nyt ja mitä teillä on suunnitteilla?

Vastausten pohjalta laadittiin kuvaukset työn murroksesta jokaisessa seurattavassa asiakokonaisuudessa, esimerkkinä ”Tarinoiden kirjastot”, ”Varhaiskasvatus työn murroksessa”, ”Etätyö” ja ”Uudistuva sosiaali- ja terveyskeskus”.  Kuvauksia on koottu KT:n verkkosivuille sitä mukaa, kun ne valmistuvat.

Seuraavassa esitellään ensimmäiset työn murrosta koko kunta-alalla koskevat tulokset.

1. Teknologia ei toimi itsekseen

Tietotekniikan käytöstä kuntatyössä on tullut arkipäiväistä. Digitaalisia palveluja ja sähköistä asiointia on otettu viime vuosina käyttöön kiihtyvällä vauhdilla kaikilla toimialoilla.

Digitalisaatio on muuttanut tapoja opiskella, tehdä työtä, olla asiakkaana ja viettää vapaa-aikaa. Yllättäen työn murros näkyi vuonna 2019 selvimmin työn sisältöjen ja toimintatapojen muutoksina.

Mahdollinen selitys on se, että tuottavuushyödyt ja palvelujen parantuminen eivät tule uuden teknologian käyttöönotosta vaan sen soveltamisesta ja siihen liittyvistä toimintatapojen muutoksista.

Johtopäätös on, että työn murrosta ei pidä tarkastella pelkästään uuden teknologian, vaan myös uusien toimintatapojen näkökulmasta.

2. Muutos on suurempi kuin ennakoitiin

Työn murros on jo täällä. Muutokset ovat jo selvästi näkyvissä kaikilla aloilla.

Merkittäviä muutoksia työssä ovat aiheuttaneet muutokset asiakkaiden tarpeissa ja käytöksessä, esimerkiksi kotihoidossa ja peruskouluissa. Myös säädösmuutokset ovat saaneet julkisilla aloilla aikaan isoja muutoksia, esimerkkinä ammatillisen koulutuksen reformi ja sote-uudistuksen valmistelu.

Työn murros ei ole päättymässä. Monen uuden teknologian, kuten tekoälyn ja robottien merkittävämmät vaikutukset työhön ovat vielä edessä ja moni uusi toimintatapa ei ole vielä levinnyt laajasti.

Kuvaukset vahvistavat sen, että työn murros etenee eri tavoin eri ammateissa ja eri toimialoilla.

3. Isot uudistukset ovat hitaita

Isot uudistukset kestävät vuosia. Muutos vaatii organisaatioilta ja henkilöstöltä paljon.

Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian käyttöönoton merkitys asiakkaille ja henkilöstölle arvioitiin tyypillisesti suureksi tai erittäin suureksi.

Yksioikoinen säästäminen ja tehostaminen uhkaa julkisia palveluja, johtaa palvelujen heikentymiseen ja kuormituksen liialliseen kasvuun. Kunta-alalle tarvitaan tulevina vuosina selvästi aiempaa suurempia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia.

Uudistuksissa on kuunneltava johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä sekä asiakkaita ja kuntalaisia.

4. Henkilöstöstä on huolehdittava murroksessa

Tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja uusien työntekijöiden tukemiseen tarvitaan uusia ratkaisuja työyhteisöissä. Useimmin mainittuja keinoja olivat hyvä perehdytys, mentorointi ja tutor-toiminta.

Selviäminen vaatii koko kunta-alan osaamista (kaikki kehittävät) ja laajalle ulottuvaa yhteistyötä. Säätelyllä ei pidä estää vaan edistää kuntatyön kehittämistä ja uudistamista.

Ihminen – asiakas ja työntekijä – pitää nostaa työn ja teknologian murroksessa keskiöön, kun halutaan onnistua.

Työn murros on ehkä Suomen kiinnostavin muutos 

Työn sisällöt, toimintatavat ja mahdollisesti myös työn organisointi uudistuvat vähitellen kaikilla työpaikoilla. Myös työn murroksen seuranta ja asiantuntijoiden tapaamiset jatkuvat. Seurannan tuloksia on syksystä alkaen tarkoitus tarkastella myös työmarkkinaosapuolten yhteisissä työ- ja neuvotteluryhmissä.

Murroksessa on tärkeää muistaa julkisen työn merkitys. Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys.

Otteita työn murroksen seurannasta kunta-alalla

Tarinoiden kirjastot

Muutosta kirjastoalalla saa aikaan mm.

• itsepalvelun mahdollistava teknologia
• sähköiset sisällöt, suoratoistopalvelut, some
• asiakaskunnan monimuotoistuminen
• kehitysmyönteinen kirjastoväki
• tarve parantaa asiakaspalvleua ja edistää kulttuuria, sivistystä ja lukutaitoa mahdollisista niukoista resursseista huolimatta

Vanhusten kotihoito

Muutosta kotihoidossa saa aikaan mm.

• hoitoisuuden kasvu: ihmiset asuvat yhä pitempään kotonaan
• ikäihmisten määrän kasvu, eliniän piteneminen
• asiakkaiden muuttuvat tarpeet: yksinäisyys ja mielenterveysongelmien lisääntyminen
• uuden teknologian hyödyntäminen, esim. robotit
• tarve parantaa alan vetovoimaisuutta

Varhaiskasvatus

Muutosta varhaiskasvatuksessa saa aikaan mm.

• tarve parantaa varhaisaksvatuksen vaikuttavuutta ja työn vetovoimaisuutta
• perheiden ja kuntien valinnat
• syntyvyyden lasku, isot alueelliset erot lasten määrässä
• lasten erilaiset kulttuuri- ja kielitaustat sekä perhetilanteet
• työelämän ja perheiden muuttuvien tarpeiden huomiointi

Etätyö

Muutosta etätyössä saa aikaan mm.

• tarve parantaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta
• tarve parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista
• tarve vähentää työmatkoihin kuluvaa aikaa ja rahaa
• tarve vähentää ruuhkia ja työmatkoista aiheutuvia päästöjä
• tarve parantaa työvoiman saatavuutta: mahdollisuus etätöihin voi olla joissain tehtävissä vetovoimatekijä

Työn murroksen seurannassa oli mukana 21 asiakokonaisuutta. Lue asiakokonaisuuksien kokonaiset kuvaukset KT:n verkkosivuilta: www.kt.fi/tyon-murros