Rahoitusta hankkeille EU-toimiston avulla

Euroopan unionissa on meneillään mullistava vaalivuosi. Parlamentin lisäksi uusiutuu komissio ja moniin korkeisiin virkoihin nimitetään uusia ihmisiä. Heinäkuussa alkaa Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi. Tuleviin päätöksiin ei suoraan vaikuta se, mikä maa on puheenjohtajana, mutta mainehyötyä voidaan saada. Vaalien jälkeinen järjestäytyminen vie aikaa ennen kuin päästään taas varsinaiseen tekemiseen.

Brysselissä toimivan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston väkeä huolestuttaa, miten pitkälle loppuvuoteen uuden rahoituskauden aloitus viivästyy. Uusi parlamentti saattaa vielä tehdä muutoksia aiempiin komission esityksiin.

– Esimerkiksi monissa hankerahoituksella toimivissa yksiköissä voi projektihenkilöiden työllistäminen olla hankalaa, jos rahoituskauden aloitus menee pitkälle. Varsinainen tekeminen saadaan liikkeelle vasta, kun päätökset ovat lopullisia, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto.

Suunta tutkimukseen

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto on seitsemän maakunnan omistama lobbausorganisaatio. Se valvoo Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon toimijoiden etuja maakuntaliittojen kanssa.

Yhteydenpito maakuntiin on päivittäistä ja saman pöydän ääressä tavataan muutaman kerran vuodessa. Jokaisella maakunnalla on omat painotuksensa, kuten aluepolitiikka, tutkimus, liikenne- ja energiapolitiikka ja alueiden kansainvälinen yhteistyö.

Olennaista edunvalvonnassa on EU:n rahanjako. Toimisto antaa tietoa alueilleen EU:ssa meneillään olevista ohjelmista ja auttaa hanketoimijoita menestymään EU:n erillisohjelmissa.

EU:n ohjelmakauden 2021–2027 rahoitussäädöksistä on päästy pitkälle sopuun, mutta budjetti on vielä avoin. Sopu rahanjaosta on tarkoitus saada lokakuuhun mennessä.

Nyt tilanne on Kari Aallon mukaan hankala. Etenkin alue- ja rakennepolitiikan neuvotteluissa on vielä paljon liikkuvia kohteita. Kunnissa ja maakunnissa tärkeimpiä ovat maatalouteen ja alue- kehitykseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen suunnattu rahoitus.

– Pienille kunnille tärkeä maatalouden rahoitus on vähenemässä. Rahoitusta suunnataan etenkin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. En näe näitä kuitenkaan vastakkaisina asioina, Aalto toteaa.

Rahoitusta haetaan yhdessä

Aallon mukaan noin kymmenellä prosentilla rahoitushakemuksista on mahdollisuus tulla hyväksytyksi. Etenkin erillisrahastoissa on tärkeää verkottua muiden toimijoiden kanssa ja hakea rahaa yhdessä. Kumppaneiden löytäminen ja yhteistyön edistäminen onkin yksi EU-toimiston ydintehtävistä.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat päässeet mukaan elinkeinoelämän murrosta käsittelevään laajaan komission pilottiin, joka toteutetaan seitsemässä maassa. Arktisuuteen liittyvään alustahankkeeseen on saatu tukea yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kanssa. Myös Espanja on mukana yhteistyössä.

Aalto toteaa, että erillisohjelmien rahanjaossa Suomi ei ole pärjännyt hyvin. Osaamisen tasoa hakemisessa olisi nostettava.

Rakennerahastoissa on menestytty kohtalaisen hyvin, mutta niiden osuus vähenee, kun tutkimus- ja kehityspuoli kasvaa. Kuntien ja maakuntien tulisi ottaa tämä huomioon toiminnassaan.

– Suuret toimijat kuten ovat saaneet täällä hyviä tuloksia, mutta tarvittaisiin enemmän toimijoita ja leveämpiä hartioita. Yliopistot ovat kyllä tehneet isoja satsauksia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto hyödyntää paljon toimiston neuvottelutiloja.

Selkeät tavoitteet menestyvät

Miten Suomi ja sen kaukaisimmat alueet saisivat enemmän vaikuttavuutta EU:ssa ja sen kautta rahoitusta hankkeilleen? Aalto sanoo, että aika paljon ratkaisee se, kenen kaveriksi ryhtyy. Aktiiviset ja kokeneet hankekumppanit ovat hyödyllisiä.

– Parlamentin suuntaan täytyy myös vaikuttaa yksittäisiin poliitikkoihin. Yleensä sellaiset, jotka ovat olleet aktiivisia, pääsevät asiantuntijarooleihin.

Yksittäisillä europarlamentin jäsenillä eli mepeillä on Aallon mukaan iso vaikutus. Eurooppalaiset puolueryhmät jakavat raportoijien paikkoja, ja valiokunnissa pienenkin maan aktiivinen edustaja pääsee esille. Menestyminen EU:ssakin edellyttää, että omat tavoitteet ovat selkeitä.

Itä- ja Pohjois-Suomen edustajana Aalto toivoo, että rahanjaossa tehtäisiin hyviä päätöksiä myös kansallisella tasolla. Yhtä tärkeää kuin rahoituksen saaminen on se, miten se kansallisesti jaetaan.

– Jos rakennerahastosta on myönnetty rahoitusta alueellisen kehityksen tasaamiseen, sitä ei mielestäni pitäisi käyttää suurten kaupunkien kehittämiseen.

Alueellista edunvalvontaa

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston lisäksi Brysselissä toimivat Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto ja Helsingin EU-toimisto. Niiden edunvalvonnan piirissä on maakuntien ja kuntien lisäksi oppilaitoksia. Myös Kuntaliitolla on Brysselin toimisto.