Hallitusohjelma loppusuoralla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskeva päätös julkistettiin jo ennen varsinaista hallitusohjelmaa. Sen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaa jatkossa 18 itsehallinnollista maakuntaa. Niiden toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta on tarkoitus säätää erillisellä lailla. Pelastustoiminta ja ensihoito siirtyvät maakuntien tehtäviksi jo ensi vaiheessa.

Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisu selvitetään yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Sama koskee kuntien mahdollisuutta tuottaa sote-palveluita.

Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina.

Parlamentaarinen valmistelu koskee maakuntien verotusoikeutta ja monikanavarahoituksen purkamista, ja se tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä. Alueiden päätöksenteko perustuu maakuntavaaleihin.

Jälleen kerran ollaan käännekohdassa sote-järjestelmän uudistamisessa. On välttämätöntä ottaa huomioon aiempien yritysten valmistelu, kokemukset ja tutkimustulokset, samoin alueiden erityispiirteet ja alueilla tehty valmistelu. Lähes kaikissa maakunnassa on tehty päätöksiä edetä kuntapohjaisesti eteenpäin. Pääkaupunkiseudun lisäksi muillakin suurilla kaupungeilla on valmius järjestää ja tuottaa sote-palveluita.

Toteutuessaan kaavailtu sote-uudistus voi vaikuttaa merkittävällä tavalla myös kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmään sekä KT:n asemaan.

Hallituksen ohjelmalla on muutoinkin suuri merkitys suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Hallitusohjelman valmistuttua alkaa sen arviointi erityisesti tulevien sopimusneuvotteluiden ja kolmikantavalmistelun näkökulmasta. Siksi uuden hallituksen talouspolitiikan pitää tuoda talouteen ennustettavuutta ja vakautta, joka edistää maltillista ansiokehitystä. Hallituksen muidenkin toimenpiteiden ja kolmikantavalmistelun täytyy tukea tulevia työmarkkinaneuvotteluita ja työrauhaa.