Monta reittiä työhyvinvointiin

Työhyvinvoinnin voi tietenkin määritellä monella eri tavalla. Itse pidän siitä, että yhteys työn tarkoitukseen ja tuloksellisuuteen on määritelmässä selvästi näkyvissä. Ei ole hyvä, jos työhyvinvointi jää muusta toiminnasta erilliseksi asiaksi.

Kuntaorganisaatioilla on nykyisin käytössään suuri määrä erilaisia tapoja, joilla pyritään huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista. Niin pitää ollakin, koska työhyvinvointi on monen asian summa.

Yksi vaikuttavimmista viime vuosina näkemistäni keinoista työyvinvoinnin parantamiseksi on kunnon satsaus esimiestyöhön ja esimiesten kouluttamiseen. Esimiestoiminnan laatua ja työyhteisöjen ilmapiiriä on yleensä myös helppo seurata erilaisten ilmapiirikyselyjen avulla. Hyvä kuntatyö ja kehittäminen kannattaa lisäksi tehdä näkyväksi ja hyödyntää siinä tunnustuksen antamisen ja palkitsemisen keinoja.

Toinen tapa on lähestyä asiaa työkyvyttömyydestä organisaatiolle aiheutuvien kustannusten kautta. Niitä voidaan liittämällä työhyvinvointi ja työkykyasiat vahvemmin osaksi organisaation normaalia johtamista.

Työhyvinvoinnin parantuessa kustannussäästöjä kertyy esimerkiksi sairauspoissaolojen, eläkekustannusten ja vaihtuvuuden pienentymisen myötä. Marko Kesti muistuttaa, että toiminnan tehostumisen ja laadun parantumisen hyödyt ovat usein kymmenkertaisia pelkkiin kustannussäästöihin verrattuna. Kehittäminen kannattaa, mutta onko siihen aikaa kaiken muun työn ja muutosten keskellä?

Työhyvinvointia voi parantaa muutoksessakin

Muutosten keskelläkin työhyvinvoinnin parantamiseen on kaksi tapaa, jotka useimmat kokevat myönteisiksi. Niistä ensimmäinen on henkilön osallistaminen kehittämiseen. On monella tavalla hyödyllistä tarkastella käynnissä olevaa muutosta ja vaikkapa asiakkaiden palautteita työyhteisön tai tiimin kesken, ja kehittää palveluja ja toimintaa yhdessä.

Yhä suositummaksi on noussut pyrkimys työn ja muun elämän parempaan yhteensovittamiseen. Onnistumisista siinä hyötyvät kaikki, eivät vain työntekijä ja tämän läheiset, vaan myös asiakkaat ja työnantaja. Tähän on tarjolla erilaisia apuvälineitä sekä vertais- ja asiantuntijatukea. Kuntekossa on kehitetty tähän tarkoitukseen kunta-alan oma Hyvän työelämän -malli, josta voi lukea Kuntekon verkkosivuilta kunteko.fi.