Uusi Hippos nousee yritysten tuella

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan Hippoksen uudistamista alettiin pohtia viitisen vuotta sitten.

– Rakennukset olivat peruskorjauksen tarpeessa ja korjauksen on arvioitu maksavan noin 25 miljoonaa euroa. Syntyi ajatus, että pystyisikö kaupunki peruskorjausvelkaansa vastaavalla summalla hivuttamaan isomman ja kunniahimoisemman kokonaisuuden yksityisten rakentajien kanssa.

Nykyisen Hippoksen alueella sijaitsevat muun muassa jäähalli, yleisurheiluhalli sekä monitoimihalli  palloilu-, voimistelu- ja kamppailulajeille.

Kaupunki käynnisti hankkeen suunnittelun tilaamalla ensimmäisen yleissuunnitelman yksityiseltä konsulttiyritykseltä. Koiviston mukaan heti alussa oltiin myös yhteydessä alueen liikuntaseuroihin, oppilaitoksiin, sijoittajiin sekä liikunta- ja hyvinvointisektorilla toimiviin yrityksiin.

Projektipäällikkö Kari Halinen aloitti hankkeen vetäjänä vuoden 2015 lopussa. Ensi työ oli saada yritykset mukaan.

– Hippos on ääriään myöten täynnä ja tarvitsee lisäkapasiteettia. Pelkällä liikuntarakentamisella ei olisi saatu yksityisiä tulemaan mukaan, vaan tarvittiin muutakin. Sijoittajat kiinnostuivat, kun kaupallista toimintaa oli tulossa riittävästi. Monen luonnoksen kautta päädyimme nykyiseen suunnitelmaan, joka on sijoittajien kannalta järkevä, Halinen sanoo.

Pääsijoittaja ja rakentaja mukaan kehittämiseen

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa perustettiin Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy, jonka tehtävänä oli hankkeen kehittäminen ja markkinointi niin pitkälle, että saatettiin järjestää kilpailutus pääsijoittajasta ja -rakentajasta. Toteuttajakonsortioon valikoituivat Lehto Oyj ja Fennia varainhoito. Nyt hanketta johtaa hybridi, jossa on kolme osakasta tasaosuuksilla.

Halisen mukaan hankkeen riskikartoituksia on tehty monesta näkökulmasta.

– Sijoittajille ja rakentajalle tämä on normaali kiinteistösijoitus, ja on todennäköistä, että omistajat tulevat vaihtumaan jossakin vaiheessa. Kaupungin kannalta on oleellista, minkälaisia sopimuksia tehdään perustamisvaiheessa. Riskejä yritetään ennakoida mahdollisemman paljon. Toki kaupallinen riski on aina, Halinen sanoo.

Timo Koivisto korostaa kaupungin määräysvaltaa liikuntatiloihin.

– Liikuntapuolen puhevalta mahdollistuu sillä, että ostamme aikaa urheiluseuroillemme 5,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Sillä varmistamme, että vaikka tiloista tulee maan parhaat, niin hinnat saavat kohota vain noin kymmenen prosenttia.

– Tästä tehdään yhtiön kanssa niin sanottu konsessio- eli käyttöoikeussopimus, jolla me varmistamme ohjausvaltamme, vaikka omistajat vaihtuisivatkin.

Osaamista tarvitaan

Halisen mukaan hankkeen suunnittelun ja rakentamisen kannalta on se hyvä tilanne, että Jyväskylässä on korkeakoulujen ja erityisesti liikuntatieteellisen tiedekunnan ansiosta paljon osaamista.

– Uuteen Hippokseen on tulossa lähes 100 000 neliötä liikuntatilaa, eikä sellaista määrää ole tehty Suomessa aiemmin.

– Yhteistyö yksityisten kanssa on ollut todella tärkeää suunnitteluvaiheessa jo senkin takia, että kaupungin osaaminen ei olisi riittänyt. Hippoksen kehitysyhtiöön saatiin yksityisiä rahoittajia mukaan ja heidän mukanaan kiinteistö- ja liikunta-alan osaamista, Halinen sanoo.

Myös se on auttanut, että kehittämiseen saatiin huomattavan suuret resurssit yksityisen rahan avulla.

Vahvistaa kaupungin liikunnallista imagoa

Uuteen Hippokseen on tulossa liikuntatiloja yli 20 lajille, yliopiston liikuntalaboratorio ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu. 

Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Kihu ovat olleet alusta alkaen mukana.

– Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat päävuokralaisia ja niiden tarpeet ovat hankkeen ykkösasia. Urheilu- ja viihdepainotteisten areenahankkeisiin verrattuna tämä onkin oikeastaan opetus- ja koulutuskeskus, Halinen sanoo.

Rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2019. Kokonaisuuden hinnaksi on arvioitu 200–250 miljoonaa euroa. Koko hanke työllistää noin tuhat ihmistä.

Hanke ei näillä näkymin vaikuta Jyväskylän kaupungin henkilöstön asemaan. Koiviston mukaan on epätodennäköistä, että ketään jouduttaisiin vastaisuudessakaan irtisanomaan hankkeen takia.

Koivisto uskoo, että uuden Hippoksen rakentaminen ja toiminta on hyväksi kaupungille.

– Olemme linjanneet strategiassamme Jyväskylän liikuntapääkaupungiksi ja Hippos on sen lippulaivahanke. Uskon että alueelle myös syntyy paljon uutta yritystoimintaa.

Elinkaarimalli ainoa vaihtoehto

Halisen mukaan tämän päivän Suomessa public-private- eli elinkaarimalli on käytännössä ainoa vaihtoehto uuden Hippoksen kokoluokan hankkeen toteuttamiseen.

– En usko, että mikään kunta pystyisi tuottamaan Hippokseen tulevaa tarjontaa omin voimin. Kunnan on vain muistettava, että kukaan sijoittaja ei lähde huonoon hankkeeseen ja että sijoittajat esittävät paljon vaateita. Suunnittelu poikkeaa paljon siitä, kuin jos rakentamista toteutettaisiin vain veroeuroilla.

Halinen ohjeistaa ottamaan yksityiset tahot mukaan suunnitteluun jo aivan hankkeen alkumetreillä.

– Alkuvaiheessa kannattaa olla jo riittävä määrä sijoittajia mukana, vaikka he eivät olisikaan lopullisia sijoittajia. Näin saadaan aito käsitys markkinoista. Ei kannata tehdä vuosia töitä, ja sitten huomata, ettei hanke kiinnostakaan ketään.

– Avain on yhteiskehittäminen. Kaikki viisaus ei ole aina virkamiehessä.