Työelämän kehittäminen
1
/2019

Teksi: Kaisa Koskela
Kuva: Heikki Saukkomaa/STT-Lehtikuva

Työllisyysastetta yhä nostettava

Uudella hallituskaudella on edelleen parannettava työllisyyttä. Muuten suomalainen yhteiskunta ei kykene turvaamaan hyvinvointipalveluja eikä rahoittamaan eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, totesi työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitellessään KT:n hallitusohjelmatavoitteita tammikuun alussa.

Markku Jalonen KT:n hallitusohjelmatavoitteet kädessään KT:n tiedotustilaisuudessa tammikuussa

KT:n valtuuskunnan hyväksymät tavoitteet hallitusohjelmaan 2019-2022 ovat laaja kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät siihen, että julkinen talous olisi vakaalla pohjalla ja kunnilla ja kuntayhtymillä olisi työnantajina kilpailukykyiset lähtökohdat palvelujen tuottamiseen.

Markku Jalosen mukaan on lähdettävä siitä tosiasiasta, että julkisen sektorin on yhä nostettava tuottavuuttaan. Maltillisia palkkaratkaisuja tarvitaan jatkossakin.

– Kansantalouden kestävyysvaje on yhä 3–4 prosenttia. Julkistalouden tulot jäävät edelleen vajaiksi eivätkä riitä kattamaan menoja, Jalonen muistutti.

Tärkeimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulevan hallituskauden aikana.  Nykyinen 72 prosenttia ei Jalosen mukaan vielä riitä.

– Työllisyysasteen nostaminen ei ole ollut eikä se tule olemaan helppoa. Tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä, jotta työllisyys paranee. Tätä tavoitetta edistäisivät useat KT:n esittämät toimet.

Työnantajan eläkevakuutusmaksut ovat kunta-alalla muita sektoreita korkeammat. Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä korkeampi eläkevakuutusmaksu on alennettava lähemmäs yksityisen sektorin tasoa.  

– Nykyinen tilanne houkuttelee harkitsemaan ulkoistamista ja yhtiöittämistä. Ei voi olla niin, että eläkejärjestelmän valinta ohjaa sitä, miten palvelut kannattaa tuottaa.

Kuntatyönantajilla täytyy olla tasavertaisemmat lähtökohdat palvelujen tuottamisessa.

– Siksi myös yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä.

Työvoiman saatavuus turvattava

Uudella hallistuskaudella sosiaaliturvaa on uudistettava vaiheittain suuntaan, jossa sosiaaliturva kannustaa yksilöitä aktiivisuuteen. Työttömyysturvajärjestelmän tulisi olla kannustava ja työllistymiskynnystä pitäisi alentaa.

– Työn vastaanottamisesta pitää tehdä se houkuttelevampi vaihtoehto, Jalonen summasi.

Uuden hallituksen toteuttamassa osaamispolitiikassa ja koulutustarjonnassa pitää huomioida julkisen sektorin työvoimatarpeet.

– On tärkeää, että osaavan työvoiman riittävä saatavuus on turvattu myös julkisen sektorin moninaisissa tehtävissä.

Tulevana hallituskautena pitäisi myös toteuttaa perhevapaauudistus, johon KT:lla on valmisteilla oma malli.

– Perhevapaat on jaettava tasaisemmin äitien ja isien kesken. Uudistuksen kustannusten täytyy olla maltillisia, Jalonen kiteytti KT:n tavoitteen.

Työlainsäädännössä KT:lla on tavoitteena uudistukset, joilla edistetään etenkin nuorten pääsyä työelämään.

– Painopiste pitää olla nuorissa. Määräaikaisten työsopimusten kautta nuorille voisi avautua portti työelämään.

KT:n tavoitteisiin kuuluu saada vuodelta 1946 oleva työrauhasääntely ajan tasalle. Säädökset suojelutyövelvoitteesta eivät enää turvaa kuntalaisille tärkeitä palveluita. Suojelutyövelvoite koskee vain työtaisteluiden ulkopuolisia viranhaltijoita. Kunta-alan henkilöstöstä on nyt kolme neljästä työsuhteisia.

– Tällä hetkellä yhteiskuntavaarallisissa työtaisteluissa on ammattijärjestöjen hyvästä tahdosta kiinni, annetaanko henkilöstöä suojelutyöhön tai rajataanko työntekijöitä työtaistelun ulkopuolelle.

19.2.2019

Yhteystiedot

Kaisa Koskela

viestinnän asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2517
Matkapuhelin:
+358 50 337 4419
Sähköposti:
Kaisa.Koskela@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT