Nurmijärvi tavoittelee kestävää kasvua

Suomen suurin maalaiskunta Nurmijärvi on jo pitkään elänyt hyvän kasvun aikaa. Vaikka muuttoinnostus kuntaan on tasoittunut, väestöennuste on yhä kasvava. Nurmijärvellä asuu paljon hyvätuloisia lapsiperheitä ja töissä käydään useimmiten pääkaupunkiseudulla. Työttömyysaste on 5,8 prosenttia, mikä on lähiseudun alhaisimpia.

Uudet asukkaat ovat tarvinneet julkisia palveluja. Kunnassa on rakennettu kouluja ja päiväkoteja kovaa tahtia samalla kun vanhaa on korjattu. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo, että nyt talouteen ja erityisesti investointeihin tarvitaan tasapainotusta.

– Kasvavassa kunnassa menojen ja investointien kasvu on ollut suurta, mikä on näkynyt velkamäärän huolestuttavana nousuna. Nykyisessä investointitasossa on lähes puolet liikaa, jos se suhteutetaan tulorahoitukseen, Mäkelä sanoo.

– Tämän vuoden verotuloissa meidät yllätti verottajan tekemä, kilpailukykysopimukseen liittyvä laskuvirhe. Verotulojen määrä jää oletettua huomattavasti vähäisemmäksi.

Kohti kestävää kasvua

Nurmijärvellä on käynnistetty kestävän kasvun ohjelma, Nuuka. Investointien määrälle on tavoitteena sopia katto suhteessa tuloihin, ja yhteistyössä luottamushenkilöiden ja hallinnonalojen kanssa etsitään säästön paikkoja. Kunta voi esimerkiksi mennä tiloihin vuokralaiseksi ja kuljetuksiin haetaan tehokkuutta uusilla reitityksillä.

Mäkelän mukaan koko Suomen väestöennuste huolestuttaa myös Nurmijärvellä. Nurmijärvi liittyy vuoden 2019 alusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään, jolloin henkilöstöstä neljännes siirtyy sen palkkalistoille. Muita muutoksia palvelurakenteeseen ei Mäkelän mukaan ole tällä hetkellä suunnitteilla.

– Nurmijärvi ei ole jäänyt tumput suorana odottamaan, vaan olemme edenneet leveämpien hartioiden hankkimiseksi perustamalla sote-kuntayhtymän yhdessä kuuden kunnan joukkueella. Olemme myös olleet mukana valinnanvapauspiloteissa, joista on saatu hyvää oppia malleihin.

Pilotissa mukana ollut Diagnos Terveyspalvelut Oy irtisanoi tänä syksynä sopimuksensa vuoden kokeilun jälkeen, koska ei pitänyt mallia yrityksen näkökulmasta kannattavana.

– Tapahtui sotessa mitä tahansa, me olemme tehneet ratkaisumme ja uudistaneet organisaatiomme, Mäkelä toteaa.

Profiilin nosto kuntatöille

Mäkelä toivoo, ettei kaikki huomio keskittyisi maakuntiin, koska kunnilla on yhä iso rooli ja vastuu arkisissa asioissa. Kuntauudistusta tulisi jatkaa ja kasvattaa kuntien koot terveelle pohjalle. Valtionosuusjärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen entisestään parantaisi ennakoitavuutta.

– Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää pitää huolta siitä, että kuntasektori pystyy houkuttelemaan osaajia myös muuten kuin kutsumuksen perusteella.

– Meidän on työnantajana pystyttävä nostamaan profiiliamme. On vahvistettava esimiestyötä ja kehitettävä työn sujuvuutta, luotava mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Työntekijöiden houkuttelemiseksi tarvitsisimme myös enemmän mahdollisuuksia joustoihin ja paikallisiin sopimuksiin.

Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa tarvittaisiin Mäkelän mukaan esimerkiksi kiinteistöhuollon alalla. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä on Nurmijärvellä vielä varsin pieni, mikä johtunee ainakin osittain kielitaito ja -tutkintovaatimuksista.

Lisää mahdollisuuksia osallistua

Mäkelä näkee kilpailutekijänä myös työn merkityksellisyyden ja omien arvojen mukaisen tekemisen, jota julkinen puoli voisi parhaimmillaan tarjota. Vaikka tehokkuusvaatimukset kasvavat, olisi tärkeää turvata rauha työn tekemiseen. Kunnilla on tärkeä velvollisuus ja vastuu hoitaa hyvin verovaroilla tuotetut palvelut, jotka kuuluvat ihmisten jokapäiväiseen elämään.

– Kunta ei silti vain tuota palveluja vaan myös mahdollistaa niitä. Kunnan täytyy uudistaa toimintaansa, tuoda palveluja joustavasti saataville ja luoda asukkailleen mahdollisuuksia toimia ja osallistua aktiivisesti.

Joustavuutta henkilöstösuunnitteluun

Nurmijärvellä etenkin tekniselle puolelle sekä sairaanhoitajien ja sosiaalityön paikkoihin on ollut vaikeuksia rekrytoida osaajia. Henkilöstöpäällikkö Leena Ojalan mukaan Nurmijärvi onkin tämän vuoden aikana pyrkinyt markkinoimaan itseään tehokkaammin työnantajana. Kiinnostusta on lisätty myös järjestelemällä työtehtäviä uudelleen.

– Esimerkiksi sosiaalityössä henkilöstö arvostaa sitä, että siinä on esimiehen ja kollegan tuki ja yhteistä työn suunnittelua, Ojala kertoo.

Eläköityminen näkyy myös Nurmijärvellä. Kunnalla on reilut 2400 työntekijää, joista noin 50 siirtyy vuosittain vanhuuseläkkeelle.

– Luku ei ole iso, mutta se tuntuu joissakin tiimeissä. Teknisellä ja hallinnon alueella keski-ikä on korkein, joten siellä eläköityminen vaikuttaa enemmän. Teemme henkilöstösuunnitelmaa kahden, kolmen vuoden päähän, joka on realistinen suunnittelun aikajänne.

Nurmijärvellä jokaiseen paikkaan haetaan erikseen rekrytointilupa toimialajohdolta ja kunnanjohtajalta, päällikkötehtäviin kunnanhallitukselta. Vapautuvien vakanssien kohdalla mietitään tehtävän sisältöä ja sijaintia uudelleen.

– Määrällisiä henkilöstötavoitteita meillä ei nyt ole, mutta määrän kasvuun ei ole varaa. Vuonna 2013 tiukennettiin henkilöstösuunnittelua. Henkilöstömäärämme on muutamassa vuodessa vähentynyt kahdellasadalla, Ojala kertoo.