Kansallista työn kehittämisohjelmaa tarvitaan
KT pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan sisältyy suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma, joka vauhdittaa ja tukee työn kehittämistä ja uudistamista työpaikoilla.
Kansallista työn kehittämisohjelmaa tarvitaan, koska työn murros muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja työn organisointitapoja seuraavien vuosikymmenien aikana.
Murrosta vauhdittavat uusi teknologia, kuten digitaaliset palvelut, robotit, tekoäly ja alustat, sekä toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työpaikoilla. Huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän siihen, miten työn murroksen vaikutukset kohdistuvat työpaikoille.
Uutta työn kehittämisohjelmaa tarvitaan, koska aiemmat kansalliset ohjelmat ovat päättymässä tänä tai ensi vuonna. Suomella on poikkeuksellisen vahva kansallisten työn kehittämisohjelmien perinne, joka ei ole ollut riippuvainen hallitusten kokoonpanoista tai työmarkkinaratkaisujen mallista.
Kunta-ala on noussut kehittämisen kärkeen
Viime vuosina kunta-ala on saanut hyviä tuloksia työolobarometreissa toimintatapojen ja prosessien sekä tuotteiden ja palvelujen kehittäjänä.
KT pitää tärkeänä, että kuntakonsernit ja jatkossa myös maakuntakonsernit sekä niiden yksiköt tulevat työelämän kehittämisen ja innovaatiorahoituksen piiriin ja osallistuvat työelämän ohjelmallisen kehittämiseen.
Suomessa on 2000-luvulla toteutettu useita kansallisia työn kehittämisohjelmia: Kansallinen tuottavuusohjelma 1993–2003, Työelämän kehittämisohjelmat Tyke ja Tykes 1996–2010 ja Työhyvinvointifoorumi 2008–2015. Vuosina 2008–2017 työelämän kehittämiselle myönnettiin Tekes-rahoitusta.
Vuonna 2013 käynnistetty Työelämä 2020 -hanke päättyy 2019. Vuonna 2018 alkoi Business Finland -rahoitus.
Aiempien kansallisten työn kehittämisohjelmien oppeja koottiin viime keväänä työmarkkinatoimijoiden yhteiseen julkilausumaan. Tyypillinen tavoite ohjelmissa on ollut tuottavuuden ja työelämän laadun kestävä kehittäminen ja siihen tarvittavan yhteistyön, osaamisen ja luottamuksen vahvistaminen.
Tyypillistä on ollut myös pyrkimys siihen, että johto, esimiehet ja henkilöstö ja palvelunkäyttäjät kehittävät yhdessä, ja että työpaikat oppivat toisiltaan.
Julkilausuma ”Aiempien kehittämisoppien opit: Miten järjestää onnistuneesti suomalaisen työn kehittämisohjelma” luettavissa www.tyoelama2020.fi
13.12.2018
Yhteystiedot
