Kuntacaset
5
/2018

Teksti: Terhi Pirilä-Porvali
Kuva: Eeva Anundi

Vantaa haluaa luoda pehmeitä polkuja työhön

Vantaalla halutaan, että kaupungin henkilöstössä näkyy sama kulttuurien kirjo kuin asukkaissakin. Luomalla pehmeitä polkuja työelämään Vantaa uskoo saavansa rekrytoitua yhä useammin myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja palvelusihteeri Nancy Langoya, lehti 4/2018

Mistä löydetään osaavaa työvoimaa? Miten saadaan jokaisen paras osaaminen käyttöön? Näitä kysymyksiä pohditaan myös Vantaan kaupungin organisaatiossa, sillä kasvavassa kaupungissa on jatkuva tarve monen alan asiantuntijoille ja työntekijöille.

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät nähdään Vantaalla joukkona, jossa on paljon potentiaalia ja joiden osaamiselle on kaupungissa käyttöä.

– Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kirjattu, että ihannetilanne olisi se, jos kaupungin organisaatiossa olisi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä samassa suhteessa, kuin heitä on Vantaan työllisessä väestössä, kertoo henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

Vantaan yli 220 000 asukkaasta 19,8 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen jonkin muun kuin suomen tai ruotsin.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite on kuitenkin vielä kaukana, sillä tällä hetkellä kaupungin vakituisista ja määräaikaisista työntekijöistä 4,8 prosenttia on ilmoittanut jonkin muun äidinkielen, kuin suomen tai ruotsin. Tämä tarkoittaa 516 työntekijää Vantaan noin 11 000 hengen organisaatiossa.

Ammattien kirjo on kasvanut

Lievonen tähdentää, että tilastointi ei välttämättä kerro siitä, kuka on ulkomaalaistaustainen tai maahanmuuttaja. Kunnat saavat tilastoida työntekijöistään ainoastaan heidän ilmoittamansa äidinkielen, eivät esimerkiksi etnistä taustaa.

Henkilöstöjohtaja muistuttaa, että kaupungin omistaman Vantti Oy:n palkkalistoilla on paljon enemmän vieraskielisiä työntekijöitä, kuin kaupungin omassa organisaatiossa. Vantti Oy on Vantaan siivous- ja ruokapalveluista sekä kiinteistöhuollosta vastaava yhtiö.

Kaupungin omassa organisaatiossa suurin osa ulkomaalaistaustaisista tai vieraskielisistä henkilöistä työskentelee palveluammateissa.

– Eniten heitä on lähihoitajina, yli 70 henkeä. Lähes saman verran työskentelee lastenhoitajina ja seuraavaksi yleisimmät ammatit ovat sairaanhoitaja, oman äidinkielen tuntiopettaja, lääkäri ja hammashoitaja, listaa Kirsi-Marja Lievonen.

Ammattien kirjo on vuosien aikana kasvanut huomattavasti.

Koulutukseen motivoituneita tarvitaan

Ehdottomasti suurimpina pullonkauloina kunta-alalla henkilöstön rekrytoinneissa Lievonen näkee kelpoisuusehdot ja kielitaitovaatimukset.

– Me emme voi tarjoa palvelua esimerkiksi pelkästään englannin kielellä. Joskus on myös niin, että esimerkiksi puhuttu suomen kielen taito on hyvä, mutta kirjoitetun kielen osaaminen ei ole riittävää.

Lievonen ei kuitenkaan olisi helpottamassa kelpoisuusehtoja tai kielitaitovaatimuksia kenenkään osalta. Eikä kaupunki lakisääteisistä kelpoisuusehdoista voisikaan omalla päätöksellään luopua.

– Sen sijaan voimme esimerkiksi erilaisilla hankkeilla yrittää löytää erityisesti niitä ihmisiä, joilla on motivaatiota kouluttautua niihin ammatteihin, joihin meillä tarvitaan tekijöitä. Tämä koskee niin Suomessa syntyneitä kuin ulkomaalaistaustaisia.

Hankkeilla joustavia polkuja työelämään

Vantaa ei ole rekrytoinut työvoimaa suoraan ulkomailta eikä se ole esimerkiksi muuntokouluttanut ulkomaalaistaustaisia henkilöitä tiettyihin tehtäviin. Nyt kaupunki on kuitenkin lähdössä mukaan Opetushallituksen rahoittamaan Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hankkeeseen.

Lievonen valmistelee innoissaan vuoden vaihteessa käynnistyvää hanketta, jossa kaupungin yhteistyökumppaneina ovat Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

– Yliopiston kanssa täydennyskoulutamme lastentarhanopettajia ja Metropolian kanssa sairaanhoitajia, jotka tulevat EU- tai ETA-maista ja joilla on jo kotimaastaan tämän alan tutkinto.

– Tavoitteena on tunnistaa eri maiden tutkintojen vastaavuudet ja joustavasti antaa henkilöille se lisäkoulutus, jota suomalaiset kelpoisuusehdot ja kielitaitovaatimukset edellyttävät. Näiden pehmeiden polkujen avulla voimme entistä paremmin yhdistää ihmiset ja työnantajat.

Koulutukseen voi kuulua myös harjoittelua alan työtehtävissä.

– Uskon, että hankkeesta saatuja kokemuksia ja oppeja voimme jatkossa laajentaa muihinkin ammatteihin, Lievonen sanoo toiveikkaasti.

Koulutus on avain kaikkeen

Viime keväänä Vantaalla kokeiltiin anonyymia rekrytointia.

– Kokemukset olivat periaatteessa hyvät, mutta työmäärä on todella suuri. Hakemukset on käytävä manuaalisesti läpi ja niistä on peitettävä paljon muutakin tietoa kuin pelkkä nimi.

– Olemme päätyneet siihen, että kehitämme muulla tavoin rekrytointiprosessejamme. Panostamme siihen, että tunnistamme entistä paremmin hakijoiden monenlaista osaamista.

Vantaalla rekrytoinneissa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi ryhmähaastatteluista, joissa hakijat pääsevät tuomaan esiin vuorovaikutustaitojaan, sekä ennakkotehtävistä, joilla pystytään testaamaan kykyä suoriutua töistä paineen alla.

Ylipäätään vieraskielisten työntekijöiden rekrytoinnissa koulutus on Vantaalla nähty avaimena kaikkeen. Vieraskieliset työntekijät eivät ehkä lähde hakemaan kaupungin avoimia tehtäviä lehti-ilmoituksen perusteella tai TE-toimiston kautta. Sen sijaan joustavilla opintomahdollisuuksilla heitä voidaan saada samalle viivalle muiden hakijoiden kanssa.

– Olen tässä työssäni nähnyt sen, miten äärettömän tärkeää on, että ihmisellä on jokin perustutkinto pohjana. Sen päälle on paljon helpompaa myöhemmin elämässä kerätä muitakin opintoja ja tutkinto on suuri etu työntekijälle itselleen, Lievonen huomauttaa.


Koulutuksen kautta palvelusihteeriksi

Vantaa-infosta löytyy apu, olivatpa kyseessä senioreiden liikuntakortit tai liput lapsiperheiden kulttuuritapahtumiin. Tästä työn monipuolisuudesta ja vaihtelevista päivistä palvelusihteeri Nancy Langoya pitää.

– Olen avulias luonteeltani, joten nautin siitä, että voin auttaa ihmisiä heidän kysymyksissään ja ongelmissaan, Langoya toteaa tyytyväisenä.

Lapsena Sudanista Suomeen muuttanut Langoya työskenteli aiemmin Vantaalla laitoshuoltajana, mutta lähti etsimään koulutuksen kautta uusia työmahdollisuuksia. Nyt hän suorittaa oppisopimuksella merkonomiopintoja, jotka antavat hyvän pohjan esimerkiksi juuri palvelusihteerin työhön.

– Tärkein tavoitteeni on valmistua merkonomiksi joulukuussa. Sen jälkeen haluan kehittyä työssäni entistä paremmaksi, Langoya suunnittelee.

25.10.2018