Pientä pohdintaa järjestelyeristä

Paikallinen järjestelyerä vaihtelee sopimusaloittain. KVTES:n paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia koko sopimusalan palkkasummasta. Lääkärisopimuksessa järjestelyerä on kussakin sopimusliitteessä 0,7 prosenttia.

Teknisten sopimuksessa paikallinen järjestelyerä on 0,9 prosenttia. Lisäksi 0,3 prosenttia on varattu keskitettyyn käyttöön. Jos sen käytöstä ei päästä keskustasolla ratkaisuun, tämäkin osuus käytetään paikallisesti.

Tuntipalkkaisten sopimuksessa paikallinen erä on 1,2 prosenttia ja OVTES:ssa 0,9 prosenttia.

Kaksi KT:n asiantuntijaa, Heikki Saaristo ja Virpi Taavitsainen, pohtivat alla KVTES:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen järjestelyerän käyttämistä.

Järjestelyerän käyttämisestä neuvotellaan paikallisesti.

Heikki: Neuvottelujen käyminen voi viedä aikaa. Huolellinen valmistautuminen luo hyvän pohjan onnistuneille neuvotteluille. Ennen neuvotteluja työnantaja selvittää käytettävissä olevan järjestelyerän suuruuden ja miettii kohteita, joihin erää olisi tarpeen kohdentaa.

Virpi: Kun pohjatyö on tehty, on aika kutsua neuvottelijat koolle. Neuvottelukutsu kannattaa lähettää hyvissä ajoin. Neuvottelut saadaan harvoin päätökseen kerralla. Ensimmäisessä neuvottelussa tulisi käydä läpi käytettävissä olevan järjestelyerän suuruus, miettiä erän kohdentamistarpeita tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin sekä selvittää kustannusvaikutuksen laskentatapa.

Heikki: Henkilökohtaisiin lisiin käytettävästä järjestelyerän osasta neuvotellaan yleisellä tasolla, esimerkiksi siitä, paljonko järjestelyerästä käytetään henkilökohtaisiin lisiin.

KVTES:n järjestelyerän suuruus voidaan laskea varsinaisista palkoista tai kokonaisansioista.

Heikki: Järjestelyerän kustannusvaikutuksessa on huomioitava heijastusvaikutukset. On palkkatekijöitä, jotka eivät korotu järjestelyerän yhteydessä. Jos järjestelyerä lasketaan varsinaisista palkoista, kustannusvaikutuksessa ei huomioida työaikakorvauksia. Mutta jos erä lasketaan kokonaisansioista, työaikakorvaukset huomioidaan kustannusvaikutuksessa.

Virpi: Väärinkäsitysten välttämiseksi neuvotteluissa kannattaa käydä läpi, mistä palkkasummasta järjestelyerä lasketaan ja miten erä kuluu, kun sitä kohdennetaan tehtäväkohtaisiin tai henkilökohtaisiin lisiin.

Heikki: Varsinaisen palkan muutos vaikuttaa mm. tuntipalkkaperusteisiin KVTES:n ja teknisen sopimuksen työaikakorvauksiin ja varallaolokorvauksiin.

Virpi: Lääkärisopimuksessa päivystyskorvaukset ovat tuntipalkkaperusteisia, joten niiden osuus palkkasummassa voi olla merkittävä. Euromääräiset toimenpide- ja käyntipalkkiot eivät aiheuta heijastusvaikutusta.

Järjestelyerän kohdentamisesta on erilaiset kirjaukset eri sopimuksissa.

Heikki: KVTES:ssa järjestelyerän tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.  Neuvotteluissa siis käydään lävitse näiden periaatteiden avulla, mihin palkkahinnoitteluliitteeseen järjestelyerää kohdennetaan ja kuinka paljon. Palkkahinnoittelun ulkopuolisia kannattaa muistaa käsitellä omana ryhmänään.

Virpi: Lääkärisopimuksessa varsinaisen palkan muutos vaikuttaa päivystyskorvauksiin, mutta muutos ei vaikuta euromääräisiin toimenpidepalkkioihin eikä käyntipalkkioihin. Näiden osuus palkkasummasta voi olla merkittävä. Lääkärisopimuksessa suositellaan siksi käytettävän laskennassa kokonaisansioiden palkkasummaa.

KVTES:ssa erä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Heikki: Sopimusten välillä on eroja kirjauksissa, mihin 0,9 prosentin järjestelyerää käytetään. Teknisten sopimuksessa erästä on käytettävä vähintään 0,3 prosenttia henkilökohtaisiin lisiin. Lisäksi paikallisesti neuvotellaan 0,6 prosentin käyttämisestä tehtäväkohtaisiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Näin koko paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia tulee käytetyksi.

Virpi: Lääkärisopimuksessa järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisiin palkkoihin, mutta työnantaja voi käyttää erää myös henkilökohtaisiin lisiin siten kuin sopimukseen on kirjattu.

Neuvottelujen tulos dokumentoidaan.

Heikki: Neuvottelujen tavoitteena on päästä yksimielisyyteen. Siihen pyrkiminen koskee yhtä lailla paikallisia järjestöedustajia kuin työnantajan edustajia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, joka tarkastetaan sovitulla tavalla.

Virpi: Pöytäkirjaan kannattaa kirjata osapuolten neuvotteluissa esittämät näkemykset perusteluineen. Kannattaa varmistaa se, että osapuolet ovat ymmärtäneet sovitut asiat samalla tavalla.

Heikki: Kun neuvottelut on saatu päätökseen, työnantaja tekee päätöksen järjestelyerän jakamisesta. Siitä tiedotetaan esimiehille ja palkanlaskentaan. Sopimuksissa on aikataulut erän maksamiselle.  Ensimmäisen kerran tarkistetut palkat on oltava maksussa kahden kuukauden kuluessa ja taannehtivat korotuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta.

Virpi: Suurille työnantajille on annettu helpotusta, jos tarkistettujen palkkojen ja taannehtivien korotuserien maksaminen ei ole laskentateknisistä syistä mahdollista annetussa ajassa. Tarkistetut palkat voidaan maksaa kolmen kuukauden kuluessa ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Ohjeita ja esimerkkejä järjestelyerän laskemiseen Kuntatyönantaja-lehdessä 4/2018 ja KT:n yleiskirjeissä sekä KT:n ohjeissa.