On tärkeää analysoida työn murrosta
Työn muutosta ja murrosta leimaa usein julkisessa keskustelussa sensaatiohakuisuus ja äärivaihtoehtojen korostaminen. Vievätkö robotit työt, kuinka paljon työpaikkoja voi hävitä kokonaan tai osittain automaation ja tekoälyn vuoksi? Lyhyellä aikavälillä muutoksia yleensä yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä aliarvioidaan. Joka tapauksessa työelämä ja työtehtävät muuttuvat.
On arvokasta, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet käynnistää työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Yhteisen tilannekuvan ja tietopohjan muodostaminen on välttämätöntä, jota kykenemme paremmin ennakoimaan muutoksia ja tekemään kehittämisehdotuksia kuntapalveluiden ja työelämän parantamiseksi
Työmarkkinatoiminta näyttäytyy julkisuuteen yleensä työmarkkinaneuvottelujen huipennusvaiheissa tai kriiseissä. Tämän taakse jää helposti se, että KT ja pääsopijajärjestöt ovat tehneet vuosia tuloksellista yhteistyötä kuntapalveluiden ja työelämän kehittämiseksi. Päätös työn murroksen seurannan ottamisesta osapuolten yhteiselle agendalle on hyvä jatko tälle työlle.
Työmarkkinaosapuolet haluavat olla aktiivisesti mukana edistämässä ja tukemassa työn ja sen organisointitapojen kehittämistä kuntatyöpaikoilla ja eri sopimusaloilla. Näin pidetään huolta kunta-alan arvostuksesta ja toimintaedellytyksistä. Jatkossa seurannan piiriin tulevat myös maakuntatyöpaikat, mikäli niitä koskevat lakiuudistukset hyväksytään.
Tärkeässä roolissa on työn muutosten konkreettinen tarkastelu kunta-alan ammateissa, toimialoilla ja työpaikoilla. Seurannassa hyödynnetään myös muiden toimialojen ja maiden kokemuksia sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia.
Työn murros liittyy myös kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän sekä suositusten uudistamiseen. Sillä on yhtymäkohtia myös julkisten palvelujen rahoitukseen ja käynnissä oleviin osaamisen ja työelämän kehittämishankkeisiin.
Tavoitteena on, että tuloksellisesti toimivat ja kehittyvät julkiset palvelut säilyvät myös jatkossa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä. Siksi julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä on pidettävä jatkuvasti huolta. Julkisen sektorin menestys on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeää kuin vientisektorin menestys.
24.10.2018