Maahanmuuttajien työllistyminen ykkösasia

Ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoista jo runsas neljännes on vieraskielisiä. Enimmäkseen maahanmuuttajat opiskelevat kantasuomalaisten rinnalla, mutta heille on räätälöity myös omia koulutuksia työvoimapula-aloille yhteistyössä työnantajien kanssa. Työpaikoissa maahanmuuttajat ovat osoittautuneet pidetyiksi työntekijöiksi kunhan kieliongelmat voitetaan.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on yksi Suomen suurimpia ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja vapaan sivistystyön palveluita tarjoavista koulutuskuntayhtymistä. Tutkintoa Omniassa suorittaa vuosittain yli 10 000 oppijaa ja henkilöstöäkin on peräti 870. Omnian omistajakunnat ovat Espoon lisäksi Kirkkonummi ja Kauniainen.

Omnian opiskelijoista vieraskielisiä on 26 prosenttia, mutta heidän osuutensa on kasvussa liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan muun muassa siksi, että maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä kasvaa koko ajan. Vieraskielisiä opiskelijoita on kaikissa Omnian koulutuksissa ja lisäksi heille on tarjolla erillisiä palveluita kuten kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta.

Omnia järjestää ammatillista koulutusta tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Yli-Suomu kertoo, että oppilaitoksella on 2 500 yhteistyöyritystä. Myös omistajakunnat tilaavat koulutuksia. Espoon kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kiinteistö- ja puhdistuspalveluissa, johtamiskoulutuksissa ja englannin kielen koulutuksessa.

– Vieraskielisille suunnattuja koulutuksia olemme käynnistäneet tiettyjen toimialojen ja yritysten kanssa erityisesti työvoimapula-aloille. Sinänsä emme erittele maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten koulutuksia, mutta kovassa työvoimapulassa on tehty myös erillisratkaisuja.

Kielen oppiminen haasteena

Suurimmaksi pulmaksi maahanmuuttajien opiskelulle ja työllistymiselle Yli-Suomu nostaa kielitaidon. Hän korostaa, että kielen oppiminen täytyisi integroida muuhun tekemiseen ja osaamiseen.

– Kieltä voi opiskella vain tiettyyn rajaan asti erillisillä kursseilla. Suomi toisena kielenä -koulutus pitäisi saada integroitua siihen tilanteeseen, kun henkilö aloittaa työpaikassa joko työssäoppimisen tai työnteon. Työpaikkahan on paras paikka oppia kieltä! Arjen asioita tekemällä opit.

Yli-Suomu pohtii myös tarvitaanko kaikissa työtehtävissä aivan täydellistä kielitaitoa.

– Työnantajien kielitietoisuutta pitäisi lisätä, niin että vähäiselläkin kielitaidolla pystyisi olemaan työelämässä. Kielitietoisuus tarkoittaa vain sitä, että työpaikalla esimerkiksi puhuttaisiin hieman selkeämmin ja hitaammin suomea vieraskieliset huomioiden.

Työllistyminen ykkösasia

Maahanmuuttajaopiskelijoiden työllistymisestä koulutuksen jälkeen ei ole tilastotietoja olemassa, mutta Yli-Suomun mukaan esimerkiksi kokit, lähihoitajat, siistijät ja kiinteisöhuollon työntekijät työllistyvät noin 90 prosenttisesti.

– Maahanmuuttajia työllistäneiltä työnantajilta saatu palaute on hyvin positiivista. Muualta tulleilla on todella korkea työmotivaatio ja työmoraali. Ennakkoluulojakin kuitenkin vielä tapaa. On yrityksiä, joihin maahanmuuttajat eivät pääse edes haastatteluun, eivätkä siten saa tilaisuutta näyttää osaamistaan. Yleensä kun pää saadaan avattua jollekin työantajalle, niin yhteistyö alkaa pelata hyvin.

Monimutkainen järjestelmä

Yli-Suomun mielestä toistaiseksi maahanmuuttajien siirtymät työelämään sekä odotusajat koulutukseen pääsyyn ovat liian pitkiä. Koulutusjärjestelmä on myös hyvin monimutkainen.

– Meillä on sinänsä huikea koulutusjärjestelmä. Yksilön näkökulmasta se voi kuitenkin näyttää varsin sekavalta. Itselle parasta ja nopeinta reittiä työelämään voi olla vaikeaa löytää. Omniassa asia on ratkaistu niin, että neuvonta ja opastus on nostettu omaksi osa-alueekseen, Info-Omniaksi, jossa jokaiselle opiskelijalle löydetään oma väylä.

Iso ongelma on se, että ohjaushenkilöstöä on liian vähän.

– Opiskelijapaikkoja on jo aika paljon. Esimerkiksi kielitaitovaatimukset ovat nykyään sellaiset, että  kyllä maahanmuuttajataustaiset pääsevät opiskelemaan meille, mutta usein opintojen aikana tarvittaisiin enemmän tukea puutteellisen kielitaidon tai muiden haasteiden takia – niitähän voi olla kantasuomalaisillakin.

Yhdeksi ongelmaksi Yli-Suomu nimeää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen.

– Vaikkei ihmisellä olisi tutkintoa taustalla, hänellä voi kuitenkin olla paljon osaamista. Koulutusputkenhan pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Eihän aikuista maahanmuuttajaa voi laittaa koko suomalaisen 10–20 vuoden koulutusputken läpi.

Yli-Suomu toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä muut hallinnonalat pystyisivät tekemään tiiviimpää yhteystyötä kuin mitä ne nyt tekevät maahanmuuttajien koulutuksiin liittyvissä asioissa. Valtionhallintoon suuntautuu myös kritiikki siitä, että koulutukset ovat usein projektirahoituksen varassa.

–Se pilkkoo palveluntarjontaa koko ajan. Meilläkin toista sataa opettajaa keskittyy puhtaasti maahanmuuttajapalveluihin, mutta joudumme aina jännittämään rahoituksen loppumista ja sitä, että 30–40 opettajalla loppuvat työt – vaikka työn tarve ei luonnollisesti lopu.

Työelämä tutuksI koulun kautta

– Haluaisin niin kovasti päästä töihin!

Liikunnanopettaja Renata Sarafutdinova puhuu jo niin hyvää suomea, että puhelimessakin puhuminen suomeksi onnistuu. Sarafutdinova muutti perheensä kanssa Liettuasta Suomeen vajaa kaksi vuotta sitten miehen työn takia. Kielikurssilla hän istui jo viikon päästä muutosta. Omniasta 42-vuotias Sarafutdinova hakee ponnahduslautaa suomalaiseen työelämään vuoden pituisen ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen kautta.

Valma-koulutus räätälöidään jokaisen osallistujan – kantasuomalaisen tai maahanmuuttajan – tarpeiden mukaan, ja se voi sisältää erilaisten kurssien lisäksi työharjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja sekä myös osia jo varsinaisista ammatillisista opinnoista.

Sarafutdinova on ehtinyt jo suorittaa useamman työharjoittelujakson päiväkodissa ja koulussa opettajan avustajana.

Vaikka Renata Sarafutdinovalla on takanaan 16 vuoden työkokemus lukion liikunnanopettajana, voi opettajana toimiminen puutteellisella kielitaidolla olla toistaiseksi vaikeaa. Lähihoitajana työllistyminen näyttää realistisemmalta mahdollisuudelta.

Lähihoitajana Sarafutdinova saattaisi mahdollisesti erikoistua kuntoutukseen.