Maahanmuuttajat työvoimaksi
Veikkaan, että seuraavien eduskuntavaalien iso teema on maahanmuutto. Perusteeksi käy yhtä lailla muutaman vuoden takainen turvapaikanhakijoiden aalto vaikutuksineen kuin Ruotsin parlamenttivaalien esimerkki. Maahanmuuttajat vaikuttavat vaalien ohella jatkuvasti kuntien arkeen. Kotouttaminen on vaativa tehtävä, ja tärkeä osa sitä on työn löytäminen.
Kunta-alalla on tilaa ja tarvetta rekrytoida muualta tulleita. Maahanmuuttajat työntekijöinä ovat mahdollisuus.
Suomen työmarkkinat on monin tavoin rakennettu suojaamaan kantasuomalaisia. Työn vaativuuden arvioinnit, kelpoisuusvaatimukset, tutkintojen vastaavuudet ja muut normit hankaloittavat maahanmuuttajien pääsyä työhön, vaikka halua, kykyjä ja koulutustakin olisi. Saattaa olla, että akateemisen koulutuksen kotimaassaan saanut yltää täällä aluksi vain hanttihommiin.
Esteenä ovat myös jäykät asenteet. Aikanaan paheksuttiin filippiiniläisten sairaanhoitajien tuottamista Suomeen, vaikka työvoiman tarve oli ilmeinen. Jos nyt ryhdyttäisiin värväämään esimerkiksi lastentarhanopettajia Pietarista, huuto siitäkin nousisi.
Kuntatyönantajien kannalta olisi viisasta, että henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista tehtäisiin joustavia. Samalla pitäisi tehostaa maahanmuuttajien koulutusta ja kotouttamista. Näistä pitää puhua vaalien alla.
Olennaisinta maahanmuuttajien työllistymisessä on kuitenkin kielitaito. Jos osaa edes auttavasti suomea – tai ruotsia – kunta-alaltakin voi löytyä työtä. Kielen oppiminen avaa myös ovet opiskelulle. Se taas tarjoaa reitin vaativampiin tehtäviin, uusiin ammatteihin ja parempiin ansioihin ja tätä kautta kotoutumiseen ja sosiaaliseen nousuun.
24.10.2018