Työaikalakia esitetään uudistettavaksi

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla esitys työaikalain uudistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain.

Tavoitteena on saada työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia. Samalla tehdään työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia.

Lakiesityksessä on pidättäydytty voimassa olevan työaikalain pääperiaatteiden mukaiseen sääntelyyn. Työaikalainsäädäntö olisi edelleen pakottavaa oikeutta, mutta se sallisi laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla.

Ehdotettu laki rakentuu työaikadirektiivin säännöksille ja niiden tulkintaa selventäville Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuille. Myös Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa asetetut vaatimukset on otettu huomioon.

Lain soveltamisala ja sen poikkeukset

Lain soveltamisala on voimassa olevan lain tavoin yleinen. Esityksen mukaan työaikalain soveltamisalaa täsmennettäisiin kuitenkin erityisesti sellaisten työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai joilla muutoin on mahdollisuus päättää työajoistaan.

Lakiluonnoksessa on erikseen kirjattu soveltamisalan poikkeuksiin, että lakia ei sovelleta työntekijöihin, joille on valtakunnallisella työehtosopimuksella tai vastaavalla tavalla turvattu vähintään lain lepoaikoja ja enimmäistyöaikaa vastaava suojelu Tämä koskee opetus- ja tutkimushenkilöstöä, jolla on työn luonteen vuoksi oikeus päättää olennaisesta osasta työajastaan.

Työajaksi luettava aika

Valmisteilla olevaan lakiehdotukseen sisältyy säännökset työajaksi luettavasta ajasta ja varallaolosta. Säännökset on laadittu siten, että niissä on otettu huomioon työaikadirektiivin pakottavat säännökset ja niistä annettu oikeuskäytäntö.

Varallaoloaikaa koskevassa säännöksessä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työ- tai virkaehtosopimuksella ei saa sopia siitä, että työpaikalla tapahtuva päivystys olisi työajaksi luettavan ajan ulkopuolista varallaoloaikaa.

Näin muun muassa sairaalassa tehtävä päivystys olisi luettava enimmäistyöaikoihin. Tällä olisi vaikutus päivystävien lääkäreiden käytettävissä olevaan työaikaan. Jotta toimintojen jatkuvuus voidaan turvata, lakiehdotuksessa esitetään, että työaikadirektiivissä sallitun opt out -järjestelmän käyttö olisi mahdollista valtakunnallisen työehtosopimuksen määrittämällä tavalla.

Joustotyöaika ja muita työaikajärjestelyjä

Uudessa laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä.
Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan. Työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.

Joustotyöaika olisi ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva työaikajärjestely. Joustotyöaikaa koskevalla säännöksellä käyttöön tulisi eräänlainen kevyempi työaikalain soveltaminen. Lakiluonnoksen mukaan käytännössä tällainen työ olisi lähinnä ylempien toimihenkilöiden tekemää asiantuntijatyötä.

Esityksessä ehdotetaan säännöstä, joka mahdollistaa lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.

Työaikapankilla tarkoitettaisiin työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Liukuvaan työaikajärjestelyyn ehdotetut muutokset lisäävät työntekijöiden työaikajoustoja.

Jaksotyön teettäminen ja yötyön tekeminen

Jaksotyön ja säännöllisesti teetettävän yötyön käyttöalaa koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se vastaa paremmin työmarkkinoiden tarpeita.

Esityksen mukaan jaksotyöaikaa voitaisiin teettää lain 7 §:ssä luetelluissa tilanteissa muun muassa pelastustoimen tehtävissä, varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa, yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lisäksi jaksotyön teettäminen olisi mahdollista säännöksessä tarkoitettujen tehtävien ja toimintojen edellyttämissä välttämättömissä tukitoiminnoissa.

Lain mukaan työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana on yötyötä. Laissa on kahdeksankohtainen luettelo tilanteista, joissa yötyötä saa teettää säännöllisesti. Sen mukaan yötyötä saa teettää mm. työssä, joka on järjestetty 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi ja vuorotyössä. Tilapäisen yötyön teettämistä ei ole laissa rajoitettu.

Lakiesityksen mukaan jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäinen jatkossa enintään viisi sellaista vuoroa, joissa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan. Sen jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa.

Työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella työnantaja saa lisäksi teettää enintään kaksi tällaista vuoroa.

Enimmäistyöaika korvaa ylitöiden enimmäismäärän

Lakiin ehdotetaan otettavaksi työaikadirektiiviin perustuvat enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikoja koskevat säännökset. Laissa ei säädettäisi enää ylitöiden vuosittaisista enimmäismääristä, vaan sääntelyn korvaisi enimmäistyöaikaa koskeva säännös, joka ottaa huomioon direktiivin vaatimukset.

Samalla direktiivissä mahdollistettu enimmäistyöaika tulisi otetuksi täysimääräisesti käyttöön. Lepoajoista säädettäisiin lain 6 luvussa. Säännökset vastaisivat direktiivin vaatimuksia. Niin sanottujen korvaavien lepoaikojen sääntely toteutettaisiin pakottavalla tavalla.

Työaika-asiakirjat ja työvuoroluettelon laatiminen

Työaika-asiakirjoja koskevat säännökset olisivat lain 7 luvussa. Ne antaisivat pohjan työaikalain noudattamisen valvonnalle.

Asiakirjojen laatimiseen velvoittavissa säännöksissä otettaisiin huomioon työaikasuojelun tarve töissä, joissa säännöllinen työaika toistuu viikosta toiseen samalla tavalla tai joissa käytössä on liukuvan työajan tai joustotyöajan järjestelyt. Näin työnantajan hallinnollista taakkaa ehdotetaan kevennettäväksi silloin, kun se on perusteltua työntekijöiden suojelua alentamatta.

Lain pakottavuus

Lain 8 luvussa olisivat lain pakottavuutta koskevat säännökset. Laki olisi edelleen vähimmäispakottava.

Valtakunnallisten sopijapuolten työ- ja virkaehtosopimuksilla voitaisiin kuitenkin poiketa lain muutoin pakottavista säännöksistä sopimiselle säädetyissä rajoissa.

Sopimusten työaikamääräyksiä sovelletaan sopimuskauden loppuun

Työaikalain uudistamisesta annettaneen hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä. Lain voimaantulon ajankohta ei ole tiedossa.

Työaikasääntelyä selvittänyt työryhmä antoi mietintönsä kesäkuussa 2017, jonka jälkeen mietintö oli lausuntokierroksella. Tämän jälkeen lakiluonnosta on valmisteltu virkamiestyönä. Arviointineuvosto antoi lausuntonsa lakiluonnoksesta kesäkuussa.

Lakiesityksen mukaan työnantaja saa soveltaa sen tästä laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka, ellei työehtosopimusta muuteta sitä ennen.

Kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten työaikamääräyksiä sovelletaan voimassa olevan sopimuskauden loppuun asti, vaikka esitetty työaikalaki tulisi voimaan ennen sopimuskauden päättymistä.

Arviointineuvostossa arvioitavana ollut lakiluonnos on työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla www.tem.fi.