Työvoimavaje vaihtelee eri hoiva-ammateissa
Työvoimatilanne sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmissä vaihtelee. On paljon ammattiryhmiä, joissa ei juurikaan ole vajetta ja toisaalta on vakansseja, joihin on vaikea rekrytoida päteviä ammattilaisia.
KT Kuntatyönantajat selvitti eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmien työvoimatilanteen 1. marraskuuta 2017. Työvoimatilannetta selvitettiin kaikkiaan noin 30 ammattinimikkeessä, joissa on yhteensä noin 120 212 vakanssia.
Selvityksen mukaan hoitamatta oli 2 475 vakanssia eli työvoimavaje oli 2 prosenttia. Verrattuna edelliseen selvitykseen vuodelta 2012 vaje on vähentynyt 1,2 prosenttiyksiköllä. Vajetta oli suhteellisesti enemmän sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa kuin terveydenhuollossa.
Lukumääräisesti eniten vajetta oli sosiaalipalveluissa työskentelevien lähihoitajien, lastenhoitajien, kodinhoitajien tai kehitysvammahoitajien vakansseissa (872 hoitamatonta vakanssia), sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien ammattiryhmässä (334) sekä terveyspalveluissa työskentelevien lähihoitajien ja perushoitajien vakansseissa (310 henkilöä).
Suhteellisesti eniten vajetta oli lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden vakansseissa (6,4 %), puheterapeuttien (5,8 %) ja johtavien sosiaalityöntekijöiden vakansseissa (5,3 %). Kaikissa muissa ammattiryhmissä työvoimavaje oli alle 5 prosenttia.
Oli myös paljon ammattiryhmiä, joissa työvoimavajetta ei juurikaan esiintynyt. Näistä suurimpia ammattiryhmiä ovat laboratorionhoitajat/bioanalyytikot, kätilöt, välinehuoltajat, koulukuraattorit, röntgenhoitajat ylihoitajat/johtavat hoitajat sekä koulukuraattorit.
Vakansseista noin 60 prosenttia oli hoitamatta siitä syystä, että hakuprosessi oli tiedusteluhetkellä käynnissä tai kesken. Osa tästä vajeesta on tilapäistä, joka poistuu ehkä nopeastikin, kun hakuprosessi saadaan päätökseen.
Hoitamattomista vakansseista noin 40 prosenttia oli hoitamatta siitä syystä, että hakuprosessista huolimatta ei oltu saatu henkilöä sitä hoitamaan. Tilanne vaihteli kuitenkin paljon ammattiryhmittäin.
Pulaa pätevistä ammattilaisista
Kokonaan hoitamatta olevien vakanssien osuus on KT:n selvityksen mukaan melko pieni. Suurin osa kunnista ja kuntayhtymistä kuvaakin työvoimatilannettaan kokonaisuutena pääsääntöisesti hyväksi.
Suurimpana ongelmana pidetään sitä, että avoinna oleviin vakansseihin ei tietyissä ammattiryhmissä ole saatavilla tarpeeksi päteviä, kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita.
Vaikka hoitamatta olevia vakansseja on vähän, joudutaan avoimia vakansseja hoitamaan määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Sijaisuuksiin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä lähes mahdoton saada pätevää henkilöstöä.
Tämä ongelma koskee erityisesti sosiaalityöntekijöitä. Pätevien, kelpoisuusehdot täyttävien lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien rekrytoinnissa on myös vaikeuksia.
Selvitykseen annettujen arvioiden perusteella lähivuosina erityisen vaikeaa täyttää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, puheterapeuttien, omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien sekä psykologien vakansseja.
Sen sijaan koulunkäyntiavustajien, fysioterapeuttien, osastonsihteerien, sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien lähihoitajien työvoimatilanne näyttää työnantajan kannalta hyvältä.
Tiedustelu kattaa noin 75 prosenttia kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä.
31.5.2018
Yhteystiedot
