Varia testaa vuosityöaikaa

Vuosityöaika on vuosikymmeniin eräs suurimmista muutoksista ammatillisen koulutuksen puolella. Näin kuvaa uutta työaikamallia henkilöstökonsultti Sari Alvesalo, joka konsultoi Variaa työnantajan eli Vantaan kaupungin edustajana ja esimerkiksi pitää esimiehille virkaehtosopimuksiin liittyviä koulutuksia.

Varia on Vantaan kaupungin kokonaan omistama oppilaitos, jossa on runsaat 4 000 opiskelijaa ja 320 henkilökunnan jäsentä. Oppilaitos tarjoaa koulutusta laajalla tutkintorepertuaarilla niin nuorille kuin aikuisillekin.

Vuosityöaikajärjestelmä on otettava käyttöön kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa viimeistään elokuussa 2020. Variassa uuden työaikamallin kolme vuotta kestävä kokeilu alkoi elokuussa 2017.

Vuosityöaikamallissa kaikki työ on palkanmaksun perusteena sen sijaan, että opetus eroteltaisiin muusta työstä, kuten nykyisissä työaikamääräyksissä. Opettajien työtä voidaan myös sijoittaa aiempaa vapaammin ympäri vuoden. Mallissa kokoaikaisen opettajan työaika on 1 500 tuntia. Työnantaja voi ostaa lisätyötä ilman opettajan suostumusta 1 700 tuntiin asti.

Joustavuus ja tasa-arvo lisääntyvät

Varian rehtorin Pekka Tauriaisen mukaan vuosityöaikamalli mahdollistaa aikaisempaa sopimusta paremmin ammatillisen opetuksen reformin mukaisen opetuksen järjestämisen.

–  Reformissahan muuttuu todella paljon aina koulutuksen rahoitusperiaatteista alkaen. Sen edellyttämät muutokset eivät olisi oppilaitoksissa onnistuneet vanhoilla sopimuksilla.

Yksi etu vuosityöajassa on se, että muutoksia voi tehdä kesken lukuvuoden.

– Ei siis tarvitse tehdä enää etukäteen kiveen hakattua vuosisuunnitelmaa, vaan suunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan koko ajan käyttäen vuosityöajan 1 500 tuntia. Esimerkiksi työntekijä voi mainita esimiehelle, että johonkin kurssiin varattu aika ei tunnu riittävän tai sitä on liikaa, Tauriainen sanoo.

– Tällaisen dialogin käyminen joustavasti arjessa työn ohessa on toistaiseksi osoittautunut haastavaksi.

Työntekijöiden kannalta hyvä puoli vuosityöajassa on esimerkiksi se, että kaikki työ tulee näkyväksi. Luottamusmiehenä toimivan lehtori Leena Teittisen mukaan tämä on olennaisen tärkeää. On vaikeaa ennakoida sitä, mitä kaikkea työ voi pitää sisällään tulevaisuudessa, kun opiskelu, koulutus ja koko työelämä ovat murroksessa.

–  Kun teemme työajanseurantaa toteutuneen mukaan, pystymme nostamaan esille kaiken sen työn, mitä opettajina teemme opiskelijaa ja hänen ammatillista koulutustaan varten Teittinen sanoo.

– Esimerkiksi kaikenlainen verkostoituminen, sidosryhmäyhteistyö ja työn kehittäminen lisääntyy koko ajan. Työtä voidaan joutua tekemään muina kuin perinteisinä opettajan työaikoina.

Sekä Tauriainen että Teittinen kiinnittävät huomiota siihen, että uudessa mallissa tasa-arvo eri alojen opettajien kesken lisääntyy.

– Tähän astihan eri alojen opettajilla ei ole ollut saman vertainen palkka, jos tarkastellaan vaikka sosiaali- ja terveysalaa ja teknisiä aloja. Nyt kaikki opettajat ovat samalla viivalla, vaikka pieniä nyansseja vielä onkin. Minusta se on suuri edistysaskel, ja siinä asiassa olemme montaa muuta alaa edellä, Tauriainen sanoo.

Lähiesimiehet huomioitava

Varian opettajille suunnatussa kyselyssä yli puolet vastaajista piti vuosityöaikaa kehittämisen arvoisena mallina. Henkilöstön piirissä uudistukseen on suhtauduttu myös kriittisesti. Leena Teittisen mukaan eri opetusaloilla on erilaisia näkemyksiä uudistuksesta johtuen erilaisista toimintakulttuureista ja esimerkiksi erilaisista aikaisemmista palkkausjärjestelmistä.

– Jos on esimerkiksi ollut opetusvelvollisuustyöajassa ja saanut mahdollisuuden koota paljon ylitunteja, on mahdollista, että uudessa mallissa palkka laskee. Toisaalta on epävarmaa, olisiko näitä ylitunteja ollut enää saatavissa niin paljon kuin ennen, kun valtio nyt edellyttää meiltä säästöjä, Teittinen huomauttaa.

Teittisen mielestä monet ongelmat selittyvät sillä, että uudistukseen lähdettiin hyvin nopealla aikataululla.

–  Rehtorin ja opettajien perehdyttämisen ohella olisi pitänyt panostaa enemmän lähiesimiesten perehdyttämiseen – he ovat kuitenkin se ryhmä, joka joutui käytännössä tekemään työsuunnitelmat seuraavalle vuodelle.

Toimintakulttuurin muutos

Niin Sari Alvesalo, Pekka Tauriainen kuin Leena Teittinenkin kiittelevät työnantajien ja luottamusmiesten yhteistyötä.

–  Olemme aivan aidosti pystyneet keskustelemaan ja ratkomaan vaikeitakin kysymyksiä. Kokeilua eteenpäin vievien pitää myös uskaltaa tulla kritisoitaviksi ja ottaa vastaan palautetta. Kokeilua muokataan sitten sen mukaan. On olennaista, että tiedottaminen ja viestintä toimivat, Teittinen sanoo.

Sekä Alvesalo että Tauriainen painottavat sitä, kuinka isosta muutoksesta on kysymys. Aikaa siihen voi kulua vuosia.

–  Pitää rakentaa täysin uudenlainen toimintakulttuuri, johon sisältyy runsaasti uusia käsitteitä. Se vaatii paljon keskustelua, kuuntelua ja selittämistä. Myös monia erilaisia järjestelmiä joudutaan muokkaamaan ja työntekijät joutuvat opettelemaan niiden käytön. Kokonaan uuden työaikajärjestelmän käyttöönotto vaatii myös esimiehiltä paljon, Alvesalo sanoo.