KVTES:n palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.5.2018

Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1 toukokuuta lukien 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 30. huhtikuuta vähintään 2 080,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on tuolloin alle 2 080 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,25 prosentilla.

Yleiskorotus koskee myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Yleiskorotus 1.4.2019

Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.huhtikuuta 2019 lukien 1,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Yleiskorotus koskee myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Työaikamuutoksesta johtuva palkantarkistus 1.5.2018

Niidelle viranhaltijoille ja työntekijöille, joiden säännöllinen työaika pitenee liitteen 18 mukaisesti 7. toukokuuta lukien 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan erillinen 2,4 prosentin suuruinen korotus.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019

Paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Sen laskemisesta annetaan ohjeet KT:n yleiskirjeessä.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkaus-epäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokki-ryhmien palkkaan nähden.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä. Paikalliset järjestelyerät käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä.  Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisesta tuloksellisuudesta maksetaan kertaerä

Neuvottelutulokseen sisältyy määräaikainen, erilliseen työ- ja virkaehtosopimus paikallisesta tuloksellisuudesta perustuva kertaerä. Sopimus koskee kaikkia sopimusaloja. Sen piirissä on kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstö. Erän prosentti on kaikille sama.

Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön.

Kertaerän maksamisen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan vuosina 2018-2019.

Tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän taustalla oli kunta-alan pääsopijajärjestöjen vaatimus saada kompensaatiota kilpailukykysopimuksessa sovitusta lomarahojen leikkaamisesta. Järjestöjen edustajat vetosivat parantuneeseen kuntatalouden tilaan ja kunta-alan henkilöstön kasvavaan tyytymättömyyteen lomarahan leikkausta kohtaan.

Rahoitusta haviteltiin kunta-alan ulkopuolelta, mutta sellaista ei löytynyt.

Kuntatyönantajat piti neuvotteluissa kiinni yhteisesti hyväksytystä kilpailukykysopimuksesta. Myöskään liittokierroksella syntynyttä kustannusraamia ei voitu ylittää.

KT halusi kuitenkin antaa henkilöstölle viestin, että kuntatalouden parantunut tilanne johtuu myös osaltaan henkilöstön hyvästä työpanoksesta ja tuloksellisuuden lisääntymisestä ja että tätä halutaan edistää myös tulevaisuudessa.

Sopijaosapuolet korostavat kunta-alan työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista sekä henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä kunnan tai kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa.

Esimerkkejä hyvistä toimenpiteistä löytyy KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisestä Kunteko-ohjelmasta.

Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 prosenttia palkansaajan varsinaisesta palkasta. Se maksetaan koko henkilöstölle tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

Erä maksetaan työntekijälle tai viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan tai kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina 3.9.2018 ja jatkunut keskeytymättä vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole ollut ajanjaksona yhtään palkallista päivää.

Sopimusalan valinta riippuu siitä, minkä sopimusalan piirissä työntekijä tai viranhaltija on 31.12.2018. Saamisen edellytysten yksityiskohdat ja esimerkkitilanteet selostetaan KT:n yleiskirjeessä.

Muutokset virka- ja työvapaaluvussa

• Isyysvapaalta maksetaan 1.helmikuuta lukien täysi palkka aiempaa pidemmältä ajalta, eli isyysvapaan 12 ensimmäistä arkipäivää käsittävältä ajanjaksolta. Muilta osin edellytykset vapaan saamiseksi ovat ennallaan.
• Tilapäistä hoitovapaata on oikeus saada 1.2.2018 lukien alle 12 vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Muutoin edellytykset vapaan saamiseksi ovat ennallaan.
• Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairausajan palkkaa koskeva KVTES:n erityismääräys on poistettu 1. helmikuuta lukien. Poistetun 4 § 1 momentin soveltamisohje on siirretty 4 §:n (aikaisempi 5 §) alle ja 2 momentti on siirretty uudeksi 2 § 9 momentiksi.

Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön neuvotteluryhmä

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat vuosiksi 2018-2019 useista KVTES liitteiden 3 ja 4 mukaisesta eli terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä koskevista neuvotteluryhmistä.

SOTE-neuvotteluryhmässä neuvotellaan yleisistä mm. palkkaus- ja työaikajärjestelmiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmässä on neljä KT:n ja KOHO:n sekä kaksi JAU:n ja JUKO:n edustajaa.

Terveydenhuollon erityiskysymyksistä neuvotellaan TEHO-ryhmässä, joka on perustettu jo aiemmin. Ryhmässä on neljä KT:n ja KOHO:n sekä yksi JAU:n ja JUKO:n edustajaa. Sosiaalihuollon erityiskysymyksistä neuvotellaan nyt perustettavassa SOS-ryhmässä, jossa on KT:n (4), JUKO:n (2), JAU:n (2) ja KOHO:n (2) edustukset.

Työskentely liittyy vireillä olevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kehittämistä jatketaan ryhmissä, vaikka uudistuksen voimaantulo siirtyisikin vuoden 2020 alusta.

Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöön sovelletaan KVTES:iä siihen saakka kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.