Parantuneet suhdanteet eivät ratkaise julkisen sektorin pulmia

Arviot bruttokansantuotteen kasvusta ovat tärkeitä. BKT määrittää keskeisesti myös veropohjien ja siten julkisyhteisöjen tulojen kasvun. Julkisyhteisöjen tuloista näet runsas 80 prosenttia on vero- ja sosiaaliturvamaksutuloja.

Parantuneita näkymiä selittävät pääasiassa kansainvälisen talouden tilanteen paraneminen ja keveänä säilynyt rahapolitiikka. Vienti on alkanut vetää laajasti ja yritysten ja kotitalouksien investointeja ja kulutusta on voitu rahoittaa poikkeuksellisen alhaisilla koroilla. Korkomenojen supistuminen on tukenut merkittävästi myös julkisen talouden hoitoa taantumavuosina. Myös kotimaisella talouspolitiikalla on ollut vaikutuksensa. Kilpailukykysopimus on parantanut suomalaisten vientiyritysten kustannuskilpailukykyä.

Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennustemallit ennakoivat myös alkuvuoden 2018 kasvun edelleen vahvistuneen. Suomi elää tällä hetkellä varsin voimakasti noususuhdannetta, hyvä niin!

Nopeutunut kasvu vuoden 2017 aikana paransi merkittävästi julkisen talouden tilaa. Nopeampi kasvu luo talouteen lisää verotuloja ja alentaa sosiaaliturvamenoja työllisyyden parantuessa. Julkisen talouden tila olisi tosin voinut parantua enemmänkin, jos finanssipolitiikkaa ei olisi kevennetty vuosina 2017 ja 2018 kilpailukykysopimukseen liitettyjen verohuojennusten myötä ja jos työmarkkinoilla auki tulleet työpaikat saataisiin täytettyä nopeammin.

Verohuojennukset ja suhdannetilanteen arvioitua nopeampi paraneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa finanssipolitiikasta on tullut elvyttävää juuri suhdannesyklin parhaassa vaiheessa. Tämä ei ole kokonaistalouden tasapainoisen kehityksen kannalta paras mahdollinen tilanne. Finanssipolitiikka pitää virittää suhdannevaihteluita tasaavasti ja pitkän aikavälin haasteet huomioiden.

Julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet ovat Suomessa mittavat. Suomen Pankin arvion mukaan parantunut suhdannetilanne ei yksin ratkaise näitä ongelmia. Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän väheneminen rajoittaa talouskasvua. Vuoteen 2030 mennessä yli 80-vuotiaiden määrä on kasvanut kahdella sadalla tuhannella. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa 34 prosentista 43 prosenttiin vuosina 2017–2030.

Ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu synnyttää julkiseen talouteen kestävyysvajeen, jonka arvioidaan olevan edelleen noin kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun sote-uudistuksen kustannuksia alentavista vaikutuksista ei ole vielä näyttöä, on perusteltua väittää, että julkinen talous on edelleen kokonaisuudessaan kestämättömällä uralla: ilman lisätoimia kansantalous ei pysty tuottamaan riittävästi tuloja julkisen sektorin nykyisten ja tulevien vastuiden rahoittamiseksi.

Julkisen talouden tulojen ja menojen pysyvästä epätasapainosta kertoo myös se, että valtion ja kuntien tasapainottaminen ei näytä onnistuvan vuoteen 2020 mennessä edes hyvän talouskasvun oloissa.

Optimistit saattavat tuudittautua ajatukseen, että talouskasvu on kiihtynyt pysyvästi 2-3 prosentin lukemiin. Tällainen optimismi on kuitenkin suurella todennäköisyydellä perusteetonta. Ekonomistien tekemät Suomen ja myös monen muun euroalueen maan pitkän aikavälin kasvuvauhtiarviot liikkuvat 1-1,5 prosentin tietämissä.

Suomessa pitkän aikavälin kasvuarviota heikentää työikäisen väestön kasvun pysähtyminen ja korkea rakenteellinen työttömyys. Tuottavuuskasvun hidastuminen näyttää puolestaan olevan yleinen ilmiö kehittyneissä talouksissa. Suomessa ei ole tällä hetkellä mitään erityisiä tekijöitä, jotka antaisivat syyn odottaa, että Suomi poikkeaisi tuottavuuskasvun suhteen muista euroalueen sisartalouksistamme. Eikä työmarkkinoilla ole ainakaan vielä tehty niin merkittäviä muutoksia, että työmarkkinoita piinaavat yhteensopivuus- ja kannustinongelmat voidaan uskoa pois. Huolestuttavin piirre työmarkkinoilla on ollut erityisesti nuorten miesten passivoituminen.

Suomen taloudessa menee tällä hetkellä varsin hyvin. Se on erittäin iloinen asia, erityisesti kaikille niille tuhansille ihmiselle jotka ovat saaneet työpaikan. Työmarkkinoiden tämän hetkisiä työehtosopimusneuvotteluita seuratessa näyttää tosin siltä, että talouden vauhti on jo nostanut vedet silmiin. Ei nähdä enää riittävän selvästi eteen eikä taakse. Sekä takavuosien ongelmat että tulevat hankaluudet on jo liiaksi unohdettu.