Johtamista ilman opinkappaleita
Johtamisesta on kehitelty mahtava määrä oppeja, ismejä, malleja ja termejä. Ne ovat kuin muoti, eri tyylit ovat vuorollaan pinnalla, hiipuvat ja nousevat taas retrosti esiin. Myös kunta-alalla on kokeiltu monenlaisia suuntauksia.
Johtaminen julkisella sektorilla on paljolti samanlaista kuin yritysmaailmassa. Eroa on päätöksenteon poliittisuudessa, toiminnan lakiin perustuvassa julkisuudessa ja tietysti byrokratiassa.
Loppujen lopuksi on kuitenkin toisarvoista, mikä oppi on vallalla, kunhan se vain toimii. Tämän lehden johtamista käsittelevillä teemasivuilla kerrotaan, että esimerkiksi Tampereella uskotaan nyt mahdollistavaan ja yhtenäiseen johtamiseen. Iskulauseena on Uskalla johtaa.
Johtamiseen sisältyy silti joitain alati läsnä olevia tekijöitä. Pitää olla johtaja ja johdettavat, pitää olla päämäärä, pitää olla johtajuutta, päätöksentekoa ja vastuunkantamista.
Nämä ovat korostetusti läsnä sotilasjohtamisessa. Se on johtamista ilman kuorrutusta, ja kuitenkin moderni sotilasjohtaminen on monin tavoin lähellä modernia siviilijohtamista. Esimerkiksi sotateoreetikko, kenraali Carl von Clausewitzin 200 vuoden takaiset ajatukset sodan sumusta ja kitkasta ovat yhä ajankohtaisia pohdittaessa johtamisessa eteen tulevien yllätyksiä.
Suomen viime vuosien ehkä suurin ja samalla menestyksekkäin muutosjohtamisen hankekin on sekoitus siviili- ja sotilasjohtamista. Puolustusvoimauudistus liikutti satoja miljoonia euroja, tuhansia ihmisiä ja kymmeniä paikkakuntia. Tavoitteet saavutettiin määräajassa niin, että henkilöstön työtyytyväisyys nousi ja sairauspoissaolot vähenivät.
5.2.2018