Mahdollista, innosta ja luota!

Itäsuomalaisten iloisuuteen on helppo uskoa, kun kuuntelee Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kehitysjohtajan Simo Kaksosen puhetta. Hänen organisaatiossaan kuulostaa olevan niin hyvä meininki, että sinne haluaisi itsekin mukaan.

JS-Palvelut on Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien omistama yhtiö, joka toimii koko Etelä-Savon alueella monella toimialalla. Kun yhtiö perustettiin 2014, oli hyvä hetki pohtia sen olemassaolon tarkoitusta ja tavoitteita.

– Henkilöstö tuli kolmesta eri organisaatiosta ja toimintakulttuurista. Tavoitteena oli saada yksi yhteinen ja aidosti asiakaslähtöinen toimintakulttuuri, Kaksonen kertoo.

Kokeiluille ei tarvitse kysyä lupaa

Uuden, yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi aloitettiin työpajatyöskentely, johon koko henkilöstö osallistui. Pajoissa mietittiin, millainen JS-Palvelut on tulevaisuudessa.

– Lähdettiin liikkeelle innostuksesta, ei negaatiosta, ja hypittiin organisaatiorajojen yli rajusti.

Henkilöstölle annettiin lupa kokeilla ja kehittää omaa työtään sekä toteuttaa itseään. Johdon tehtäväksi jäi mahdollistaminen, ”joon” sanominen.

Samalla kasvoivat jokaisen vastuut. Epäonnistuneita kokeiluja ei kuitenkaan katsota pahalla silmällä, päinvastoin. Epäonnistumisiin suhtaudutaan oppimiskokemuksina.

Kehityskokeiluille ei myöskään tarvitse kysellä lupia, vaan henkilöstöön luotetaan. Organisaatiossa uskotaan siihen, että jokainen ihminen haluaa olla luottamuksen arvoinen.

Työpajatyöskentelyn myötä henkilöstö sanoitti JS-Palveluiden toiminnan tarkoituksen lyhyesti ja ytimekkäästi: tuottaa hyvinvointia alueelle ja sen asukkaille. Johto allekirjoitti määritelmän saman tien.

Uudessa organisaatiossa turha byrokratia on karsittu pois.

– Meillä kaikki esimiehet ovat mukana myös tuotannollisessa työssä. Jos Sulkavalla hajoaa vesiputki, toimitusjohtaja voi hypätä sitä korjaamaan, Kaksonen kertoo.

Myös työkierrolla saadaan levitettyä kokemuksia eri toimialoilta. Kaksonen itse on päässyt esimerkiksi kokkaamaan mämmiä ruokapalveluihin pääsiäisen aikaan.

– Vaikka kuulostaa kliseeltä, niin kyllähän se avaa silmiä kun pääsee siihen jokapäiväiseen arkityöhön. Näkee esimerkiksi mitä rajoituksia tilat asettavat.

Uusilla laitteilla uutta vuorovaikutusta

Eräs merkittävä uuden organisaation kehittämisteko oli tablettien hankkiminen koko henkilöstölle. Ainoa pohdittava asia hankinnassa oli kustannukset.

– Mutta jos työaika tehostuu niiden myötä 9 minuuttia kuukaudessa, maksavat tabletit itsensä takaisin vuodessa, Kaksonen sanoo.

Yhtiön johto ei sanellut, mitä laitteella saa tai ei saa tehdä. Laitteiden myötä niin organisaation sisäinen kuin asiakkaisiin suuntautuva vuorovaikutus on parantunut huomattavasti.

Työntekijät ottavat esimerkiksi valokuvia jokapäiväisestä työstään henkilöstön yhteiselle Pinterest-tilille. Se tekee arjen työtä näkyvämmäksi myös asiakkaille ja samalla oman työn arvostus kasvaa.

Rikastaminen tuo innostusta työhön

Kaksonen puhuu jokaisen henkilökohtaisesta innostuksesta, joka rikastaa palvelua

– Työn rikastaminen ei vaadi rahallisia panostuksia, Kaksonen toteaa.

Rikastamisessa on kyse enemmän kuin pelkän perustyön tekemisestä ja jokaisen erikoisosaamisen hyödyntämisestä. Ruokapalveluissa tämä on näkynyt esimerkiksi Sulkavan keittiön laulavina kokkeina, jotka laulavat asiakkailleen työn lomassa.

Muita rikastamistempauksia ovat olleet esimerkiksi väri- ja hattupäivät, jolloin niin henkilökunta kuin asiakkaat ovat pukeutuneet tiettyyn väriin tai haluamaansa hattuun.

Yksi merkittävin työn rikastaja on nimikemuutokset.

– En ollut itse uskoa sitä aluksi, mutta kun henkilön nimike muutetaan esimerkiksi laitoshuoltajasta sisustavaksi siivoojaksi, niin toiminta muuttuu ihan toisenlaiseksi, Kaksonen kertoo.

Perinteiset nimikkeet ovat toki yhä olemassa, mutta henkilöt esittäytyvät uusilla ”rikkaammilla” nimikkeillään. Esimerkiksi keittäjistä on tullut elämyskokkeja. Nimikkeen taustalla on työn todellinen tarkoitus.

– Mietittiin, mikä on keittiötyöntekijän tärkein tehtävä. Onko se se, että työntekijä vääntää keittokauhaa, vai että tuottaa asiakkaalle elämyksen, Kaksonen kysyy.

Työn rikastaminen ei rajoitu vain piristäviin päivän kestäviin tempauksiin tai nimikkeiden muuttamiseen. Henkilöstölle on annettu mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen, jossa pohjana on tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Näin JS-Palveluiden uudet digitalkkarit ja maisemamuotoilijat saavat nimikkeidensä tueksi myös uudet tutkinnot.

– Mikä oppisopimuksissa on parasta, se on melkein ilmaista!

Kehitystyön tuloksia näkyy jo

Vaikka uusi organisaatio on ollut olemassa vasta muutaman vuoden, tuloksia työhyvinvoinnin kehittymisestä on jo näkyvissä.

– Henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana sairaspoissaolot ovat vähentyneet 25 prosentilla. Eläköitymisiä ei tapahdu enää ensimmäisenä mahdollisena päivänä ja irtisanoutumisia ei juurikaan ole, Kaksonen luettelee.

Rekrytoinneissakin onnistutaan aiempaa paremmin.

– Sanomme, että tule meille ja tee itsellesi unelmien työpaikka omien intohimojen ja kiinnostuksen mukaisesti.

Työhyvinvointi näkyy myös niin henkilöstön kuin asiakkaiden hymyinä ja iloisuutena. Työyhteisön yhteisiin toimiin otetaan vilkkaammin osaa.

Yhtiön kehittävä ote työhyvinvointiin on huomattu muuallakin: keväällä JS-Palvelut voitti Sitran työelämäpalkinnon ja marraskuussa se sai useita tunnustuksia Kunteko-gaalassa.

Mutta miten JS-Palveluissa vallitsevan hyvän meiningin saisi kopioitua muihin työyhteisöihin? Kaksosella ei valitettavasti ole valmista mallia tai prosessia työhyvinvoinnin kehittämiseen.

– Se on hyppäämistä epävarmuuden maailmaan ja viihtymistä siellä. Jos uskalletaan kokeilla ja tehdä yhdessä, uskoisin, että tulokset ovat positiivisia.

Järvi-Saimaan Palvelut Oy on Avaintyönantajat Avainta ry:n jäsen.

Simo Kaksosen 5 vinkkiä parempaan työhyvinvointiin

1. Mahdollista ja kokeile. Salli kokeilut.

2. Innosta ja innostu.

3. Hyppää ”tuntemattomaan”, ylitä perinteiset organisaatiorajat.

4. Luota!

5. Rikasta oma työsi ja jaa kokemuksesi!