Lastentarhanopettajilla KVTES:n laajimmat edut

Lastentarhanopettajilla on ollut omat palvelussuhteen ehdot kunnallisessa sopimusjärjestelmässä jo noin 40 vuotta. 1970-luvun puolivälissä lastentarhanopettajat siirrettiin opettajien palkkaluokista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin.

Lastentarhanopettajien palvelussuhteen ehdot määritellään KVTES:n liitteessä 5. Liitteeseen sisältyy ehtoja, jotka koskevat KVTES:n ammattiryhmistä vain lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia ja päiväkodin johtajia.

Näitä ammattiryhmiä koskeva merkittävä etu on se, että täytettyään tietyn palvelussuhdeajan he saavat kalenterivuosittain viisi ylimääräistä vapaapäivää. Vapaapäivät tulevat normaalien vuosilomien lisäksi.

Toinen näihin ryhmiin sovellettava erityisehto liittyy työajan käyttämiseen. Lastentarhanopettajan työajasta osa on sidottu suunnitteluajaksi. KVTES:n mukaan tuo aika on noin kahdeksan prosenttia säännöllisestä työajasta. Ajatus lähtee siitä, että jokaisen lastentarhanopettajan työhön kuuluu toiminnan suunnittelua ja kehittämistä, joka on lapsiryhmän ulkopuolista työaikaa.

Vuosien varrella KT on erinäisiä kertoja antanut signaaleja, että KT olisi valmis ostamaan vapaapäivät pois, mikä lisäisi viidellä päivällä operatiivisia työpäiviä. Samalla lastentarhanopettajien palkkataso nousisi. Työntekijäpuoli ei tähän mennessä ole ollut innostunut vaihtamaan etuutta rahaksi.

Lastentarhanopettajiin, kuten muihin KVTES:n ammattiryhmiin, sovelletaan tehtävän vaativuuden arviointia. Näin tosiasiallinen palkkataso määritellään paikallisesti ja vain peruspalkkataso valtakunnan sopimuksessa. Lastentarhanopettajien peruspalkkatasoja on korotettu monella sopimuskierroksella suhteellisesti enemmän, viimeksi vuonna 2015.

Varhaiskasvatusalan merkitys kunta-alalla kasvaa, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla. Neuvottelupöydissä varhaiskasvatushenkilöstön asema kasvaa myös KVTES:n ammattiryhmien keskuudessa, mikä vaikuttaa sekä paikallisiin että valtakunnallisiin neuvotteluihin. Lastentarhanopettajien siirto opetusalan sopimukseen ei ole tästäkään näkökulmasta tarpeellinen.

KT:n suurimmille varhaiskasvatustyönantajille tekemän kyselyn perusteella paikalliset työnantajat eivät kannata lastentarhanopettajien siirtoa OVTES:iin. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että kentälle ei kaivata lisää repiviä rakenteita. KVTES myös koettiin joustavampana ja yksinkertaisempana sopimusrakenteena verrattuna OVTES:n monimuotoiseen palkkausjärjestelmään.

Työnantajien kannalta siirrossa ei nähty hyötyä. Siirron epäillään muun muassa aiheuttavan sen, että kesäajan toiminta tapahtuisi ilman lastentarhanopettajia, joka taas vaikuttaisi palvelun sisältöön.

Varhaiskasvatuksen palkkahinnoittelua KVTES:ssa uusitaan

KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti seuraavaan sopimukseen neuvotellaan päivityksiä varhaiskasvatushenkilöstöä koskevaan palkkahinnoitteluun (KVTES:n liite 5).

Palkkahinnoittelun avulla jokaiselle hinnoittelussa olevalle tehtävälle määritellään peruspalkkataso. Oikea hinnoittelukohta löytyy tehtävän ja hinnoittelussa olevien muiden määritysten mukaisesti.

Palkkahinnoittelu kaipaa päivitystä ammattiryhmien tehtävien kehityttyä. Esimerkiksi jako pieniin ja suurin päiväkoteihin on vanhanaikainen.

Myös hinnoittelun rakenne, käytetyt esimerkkinimikkeet ja liitteen soveltamisohjeet on tarkoitus päivittää. Aiemmin on jo uusittu vastaavasti palkkahinnoitteluliitteet 1, 2, 6, 7 ja 8.

4 000 uutta lastentarhanopettajaa

• Lastentarhaopettaja on kunta-alalla neljänneksi suurin ammattinimike. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Kymmenen viimeisen vuoden aikana lastentarhanopettajien määrä on lisääntynyt 4 200:lla.
• Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk.
• Tehtäväkohtainen palkka on palkka ilman mitään lisiä ja se määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan.
• Lastentarhanopettajan kokonaispalkka muodostuu tehtäväkohtaisen palkan lisäksi henkilökohtaisesta lisästä, palveluaikaan sidotuista lisistä sekä muista säännölliseltä sekä lisä- ja ylityöajalta maksettavista palkkioista.
• Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa.

Anne Hotti
johtava työmarkkinatutkija

Lastentarhanopettajan palkkauksen rakenne