Henkilöstöjohtaminen on osa strategista johtamista

Henkilöstöjohtaminen on osa strategista johtamista. Se vaikuttaa kunnan tuloksellisuuteen ja siihen, kuinka uudistuksissa onnistutaan.

Tulevaisuudessa henkilöstötyön merkitys ja henkilöstöjohdon strateginen rooli korostuvat entisestään. Tehtävänä on varmistaa, että kunnassa on sellaiset henkilöstövoimavarat, joita tarvitaan kunnan strategisten päämäärien toteuttamiseksi.

Strategisesta henkilöstöjohtamisesta ovat vastuussa kunnan ylin johto, henkilöstöjohto sekä toimialajohto ja esimiehet. Kunnanhallitus vastaa kunnan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan suuntaviivoista. Kunnanhallituksen tehtävänä on varmistaa muun muassa se, että kunnassa noudatetaan kunnanhallituksen päättämän linjan mukaisesti johdonmukaista työnantajatoimintaa.

Työnantajakuvan parantaminen on keskeinen osa henkilöstöpolitiikkaa. Työnantaja ratkaisee, miten hyvä ja vastuullinen työnantajatoiminta varmistetaan myös muuttuvassa kunnan konserniympäristössä.

Konserneissa tulee pohdittavaksi, mikä osa henkilöstöpolitiikasta ja henkilöstöpalveluista on konsernitasoista ja mikä taas yksittäisen työnantajan vastuulla sekä miten konsernin henkilöstöpolitiikka ohjataan.

Henkilöstöstrategia tai -ohjelma on pitkän tähtäyksen näkemys ja suunnitelma sille, kuinka kunta aikoo huolehtia siitä, että palveluja on toteuttamassa juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Siinä määritellään henkilöstövoimavaroja koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. 

Kunnanhallituksen ja kuntajohdon näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten henkilöstön saatavuus ja työnantajakuvan kehittyminen varmistetaan?
• Miten henkilöstövoimavarat kohdennetaan uudelleen muutoksissa?
• Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistetään työelämän laadun rinnalla?

Henkilöstötyö (HR= Human Resources) on henkilöstöjohtamisen ammattilaisten työtä. Siihen kuuluvat laajasti organisaation eri tasoilla toteutettavat henkilöstökäytännöt ja -prosessit, joilla varmistetaan henkilöstö-ohjelman tavoitteiden toteutuminen. Näitä ovat muun muassa henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi ja valinta, osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen sekä suorituksen johtaminen ja palkitseminen.

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta tärkeitä kysymyksiä ovat:

• Miten henkilöstöohjelma sopii yhteen kunta- ja palvelustrategian kanssa?
• Miten henkilöstöohjelman tavoitteita on priorisoitu taloudellisen liikkumavaran kanssa?
• Miten varmistetaan, että kunnan eri toimijaryhmät sitoutuvat henkilöstöohjelman toteuttamiseen

Henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta seurataan samoin kuin muunkin toiminnan tulosta. Sitä voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla omaa toimintaa toisten organisaatioiden toimintaan. Yleisimpiä henkilöstöjohtamisen tulosten seurantavälineitä ovat henkilöstökyselyt, joilla saadaan tietoa, miten henkilöstö on kokenut henkilöstöjohtamisen ja sen toimivuuden.

Henkilöstötyön vaikuttavuus näkyy kunnan menestymisenä toiminnassaan. Henkilöstökertomuksen avulla valtuutetut voivat saada kokonaisvaltaisen käsityksen kunnan henkilöstöpolitiikan tilasta ja tuloksista kunnan taloutta kuvaavien tietojen rinnalle.

Kuva KT:n HR-verkoston ideatyöpajasta Kuntatalossa 3. lokakuuta, jossa muun muassa jaettiin hyviä henkilöstökäytäntöjä. HR-verkosto kokoaa yhteen henkilöstötyötä tekevät työnantajan edustajat.