Digitalisaatio mullistaa terveydenhuollon

Sote-uudistuksen suunnittelu täyttää lehtien palstat ja vie virkamiesten ajan. Se on jättänyt varjoonsa todellisen tulevaisuuden megatrendin, joka on jo käynnistynyt. Digitalisaation ja tekoälyn tuleminen nimittäin muuttaa olennaisesti työn sisältöä ja organisointia.

Kunta-alalla digitalisaation vaikutus näkyy jo esimerkiksi vanhustenhoidossa, toimitusjohtaja Pentti Itkonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta sanoo.

– Jo viiden vuoden päästä koti on turvallisin asuinpaikka vanhukselle. Uuden teknologian avulla voidaan kontrolloida elintoimintoja sekä valvoa rakennuksia ja elinympäristöä. Myös palvelut pystytään järjestämään uudella tavalla. Olennaista on keskittyä kuntoutukseen ja siihenkin digiteknologia tuo aivan uusia mahdollisuuksia, Itkonen sanoo.

Myös päivystys- ja ensihoitomallit kehittyvät niin, että ne tukevat kotihoitoa.

– Vanhukset tulevat usein päivystykseen lääketasapainon tai ravitsemuksen ongelmien vuoksi tai sitten vain pelkojen tai yksinäisyyden ajamina. Meillä Eksotessa on käytössä kaksi uudenlaista yksikköä, jotka hoitavat tällaisia asioita ihmisten kotona. Toki äkillisten sairastumisten tai tapaturmien yhteydessä potilas kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan.

Vähemmän toimitiloja ja henkilökuntaa

Digitalisaation käynnistämällä työn muutoksella on ainakin kaksi merkittävää lähiajan seurausta. Ensinnäkin toimitiloja tarvitaan paljon vähemmän.

– Toimitiloja on rakennettu aivan liikaa digitalisaatioon nähden. Nyt monissa kunnissa ongelmana ovat tyhjiksi jäävät kiinteistöt. Asia ei liity mitenkään sote-uudistukseen vaan samaan megatrendiin, joka on jo tyhjentänyt verotoimistot ja pankkisalit.

Itkosen mukaan voi käydä niin, että nyt rakenteilla olevat vanhusten hoivakodit ovat muutaman vuoden päästä vajaakäytössä, koska suurin osa ihmisistä ei enää ikääntyessään joudu muuttamaan kotoa pois. Päättäjiltä olisi suuri virhe sijoittaa nyt suuria summia rakennushankkeisiin. Jos uutta rakennetaan, on vanhaa purettava.

Itkosen toinen viesti on vielä yllättävämpi: myöskään hoiva-alalla tarvittavan henkilökunnan määrä ei kasva. Tähän astihan on ajateltu, että hoiva-alan työntekijöiden kysyntä kasvaa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä.

– Vanhusten määrä lisääntyy, mutta se ennustus, että siinä samassa lisääntyisi myös henkilökunnan määrä, ei pidä paikkansa. Digitalisaation mahdollistamat etäkäynnit ja kuntouksen kehittyminen tulevat vähentämään hoitajien tarvetta.

Eksotessa vanhusten etähoitoa on toteutettu nyt muutaman vuoden ajan.

– Yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä. Virtuaalikäynneillä voidaan vähentää fyysisten käyntien määrää erityisesti, jos työote on kuntouttava, Itkonen kertoo.

– Jos koko Suomessa vanhusten luona käynneistä vaikka 20–30 prosenttia tulee olemaan virtuaalisia, niin hoitajille jää runsaasti aikaa tehdä fyysisiä käyntejä. Nykyinen henkilökuntamäärä riittää hyvin.

Koulutus ja johtaminen avainasemassa

Pentti Itkonen rauhoittelee, että sote-alalla on tulevaisuudessakin töitä.

– Alalle pitää toki edelleen kouluttautua, mutta omaa työtä täytyy olla valmis kehittämään koko ajan. Uutta henkilökuntaa tarvitaan myös suuren eläkepoistuman takia.

Itkosen mielestä sote-alalla olisi tärkeintä oivaltaa, että nykyiset ongelmat eivät ratkea henkilökuntaa lisäämällä.

– Siitä tulee vain tulppa toimintatapojen kehittämiselle, koska kaikki uudet ihmiset palkataan vanhoihin työskentelytapoihin. Nykyistä henkilökuntaa olisi kiireesti alettava kouluttaa uudenlaisiin työskentelytapoihin ja uuden teknologian käyttöön.

Itkonen painottaa myös digitalisaation johtamista.

– Jokaisessa kunnassa ja vaikkapa sairaaloissa pitäisi olla tiedossa, miten organisaatiossa johdetaan digitalisaatiota. Sen johtamista ei saa ulkoistaa, vaan se kuuluu jokaiselle johtajalle, esimiehelle ja työntekijälle. On mielenkiintoista, mitä meneillään oleva ict:n ja digitalisaation yhtiöittäminen merkitsee johtajuuden kannalta.

Merkitys asiakkaalle

Entä mitä digitalisaation kehittyminen tarkoittaa kunnallisen palvelun asiakkaan kannalta? Virtuaalihoitajan hoiva tuntuu etäiseltä verrattuna paikan päällä olevaan hoitajaan.

– Eksotessa mietimme tarkkaan, kenelle virtuaalihoito sopii. Monet ovat siihen todella tyytyväisiä. On vanhuksia, jotka osaavat käyttää teknologiaa todella hyvin. Virtuaalihoitajallakin on enemmän aikaa asiakkaalle, kun sitä ei mene paikasta toiseen siirtymiseen.

Ihmisten oma vastuu hoidosta tulee kasvamaan.

– Esimerkiksi tilanteissa, joissa kommunikoidaan palvelujärjestelmän kanssa, voivat ihmiset tulevaisuudessa ottaa itse paljon enemmän vastuuta omasta hoidostaan.

Kuntalainen voi jo muutaman vuoden päästä keskustella robotin kanssa, kun hän ottaa yhteyttä palvelujärjestelmään.

– Robotti tekee hoitotarpeen arvioinnin itse asiassa paremmin ja huolellisemmin kuin kiireessä puhelimeen vastaava hoitaja. Se käy nopeasti läpi Käypä hoito -suositukset ja kaiken muun asiaan liittyvän tutkimustiedon, Itkonen sanoo.

Sote-uudistus on käymässä turhaksi

Pentti Itkonen ei näe sote-uudistusta alan kehityksen mahdollistajana vaan pikemminkin lähitulevaisuuden mutkistajana.

– Ihmisten aika ja energia menee sen pohtimiseen, että mikä on paikkani uudistuneessa organisaatiossa, johon on tullut uusia ihmisiä, toimintakulttuureja ja tapoja. Tästä seuraa väistämättä vanhan reviirin puolustamista, ja kehittäminen hidastuu. Edessä on todennäköisesti parin kolmen vuoden jakso, jolloin ei uudistuksia juurikaan tapahdu.

Itkosen mielestä työntekijöitä pitäisikin ruveta nyt kouluttamaan, jotta muutokset käynnistyisivät heti käymisvaiheen jälkeen.

– Toisaalta paljon uudistuksia on jo meneillään. Siksi minua ihmetyttävät ministerien puheet siitä, että sote-uudistus on saatava, koska mitään ei ole tehty. Jos lainsäädäntö vielä viipyy, emme tarvitse koko uudistusta kohta enää ollenkaan!