Tartuntatautilain muutoksista velvollisuuksia työnantajille
Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan viime maaliskuussa. Työntekijän rokotussuojaa koskeva 48 § tulee voimaan vuotta myöhemmin eli 1.3.2018.
Tartuntatautilain 48 §:n mukaan henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja, saa käyttää vain erityisestä syystä työskentelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tällaisia ovat esimerkiksi vakavasti sairaat, raskaana olevat sekä alle 1- ja yli 65-vuotiaat.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan.
Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilta hinkuyskää vastaan.
Tartuntatautilain mukaisten rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita.
Rokotussuojan selvittäminen
Vesirokon ja tuhkarokon kohdalla riittää työntekijän oma ilmoitus siitä, että taudin on joskus elämässään sairastanut. Aiemmin sairastettu tauti ei riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää tai influenssaa vastaan.
Jos työntekijä ei muista, onko hän sairastanut vesirokon tai tuhkarokon tai onko hänellä rokotukset niitä vastaan, rokotukset tulee antaa työntekijälle työterveyshuollossa. Epäselvissä tapauksissa suoja voidaan tarkistaa verinäytteestä työnantajan kustannuksella. Influenssarokote pitää ottaa vuosittain.
Sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden johdon täytyy määritellä ne tilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita. Tilojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna lääketieteellistä asiantuntemusta ja tartuntatautien torjunnasta vastaavia ammattilaisia.
Päiväkodit ja koulut eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joten tartuntatautilain 48 § ei koske niitä.
Rokotuksia eivät tarvitse esimerkiksi satunnaisesti toimipisteessä vierailevat, jotka eivät työskentele noissa tiloissa, mutta saattavat joskus käydä siellä esimerkiksi lyhytaikaisen työtehtävän takia. Se, ketä pykälä koskee ja ei koske, on aina toimipisteen johdon paikallinen päätös.
Työntekijöiden rekrytointi
Työnhakuilmoituksessa on 1.3.2018 alkaen mainittava, että tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n edellyttämää rokotussuojaa. Myös työhaastattelussa tulee tuoda ilmi, että tehtävää ei voi hoitaa ilman lain vaatimia rokotuksia.
Työhöntulotarkastuksen yhteydessä työterveyshuolto ilmoittaa, onko työntekijä soveltuva kyseiseen tehtävään. Opiskelijaterveydenhuollon on huolehdittava työharjoitteluun menevien rokotuksista.
Rokotuksesta kieltäytyvä
Jos työntekijä ei suostu ottamaan lain edellyttämää rokotetta eikä hänellä ole niihin sairastetun taudin tuomaa suojaa, työntekijä ei ole soveltuva kyseiseen tehtävään, eikä työnantaja voi käyttää häntä tehtävässä.
Tällaisessa tapauksessa työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota työntekijälle hänen työsopimuksensa mukaista työtä, jota rokottamaton työntekijä voi tehdä. Mikäli tällaista työtä ei löydy, voi rokottamattomuus johtaa jopa työntekijän irtisanomiseen.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan riittävää rokotussuojaa koskevia tietoja työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän ei ole pakko kertoa työantajalle, onko hänellä rokotukset vai ei. Tällöin työterveyshuollon tehtävänä on selvittää soveltuvuus.
Jos työntekijä ei halua ottaa suojaksi vaadittua rokotusta tai ei pysty näyttämään, että rokotus on jo annettu, hänet voidaan katsoa ei-soveltuvaksi tehtävään. Työntekijä päättää toimittaako soveltuvuustiedon työnantajalle vai ei
Lue lisää:
13.9.2017
Yhteystiedot
