Sote-palvelujen saatavuus paranee

Keski-Uudenmaan sote -hanke on yksi kuudesta STM:n Palvelut asiakaslähtöiksi -kärkihankkeista, joissa kokeillaan valinnanvapautta. Keski-Uudenmaan sote-hanke käynnistettiin jo vuonna 2015. Se kehittää kuuden kunnan kesken vähitellen järjestämiskuntayhtymän, joka tilaa kunnilta sote-palveluita samoin kuin vuoden 2019 alusta alkaen tekee Uusimaa maakuntana.

Mukana kokeilussa ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.  Hankeen isäntäkuntana toimii Hyvinkään kaupunki. Asia on valtuustoissa toukokuun aikana.

Jonoista pyritään eroon

Yksityiset tuottajat ovat jo jonkin aikaa voineet ilmoittautua valintaportaalin, johon kuntalaisille avautuu parhaillaan toukokuussa mahdollisuus listautua haluamansa vastaanottopalvelun käyttäjiksi.

− Kuntapuolen akilleenkantapää on ollut palvelujen saatavuus, ja kilpailukykyä nostamalla jonoista pyritään pois. Kuntalainen hyötyy myös siinä, että jatkossa voi olla helpompi keskittää koko perheen palvelut yhteen paikkaan, arvelee sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen Järvenpään kaupungilta.

Jatkossa mikään ei myöskään estä kuntalaista valitsemasta lähempänä olevaa palvelua toisen kunnan alueelta, mikä helpottaa monen kuntalaisen tilannetta.
Henkilökohtaisen budjetin moniongelmainen asiakas saa apua palvelupakettinsa kasaamiseen, mutta pääsee itsekin vaikuttamaan siihen budjettinsa rajoissa.

Puolen vuoden vaihtoaika

Kokeilussa on kaksi painopistettä: ensimmäinen on tavallisen, melko satunnaisesti terveyspalveluita käyttävän kuntalaisen valinta. Toinen on henkilökohtaisen budjetin kokeilu paljon palveluja tarvitseville asiakkaille.

Henkilökohtaisen budjetin asiakkaat valitaan kokeiluun mukaan henkilökohtaisesti ja heidän kanssaan käydään yhdessä läpi toimintatavat kokeilun aikana, jotta kokeilu olisi heille tarkoituksenmukainen.

− Meitä kiinnostavat kokeilussa pitkän tähtäimen vaikutukset asiakkaan hyvinvointiin, mutta myös se mietityttää, miten ne henkilökohtaisen budjetin asiakkaat, joilla on heikot voimavarat selvitä mistään asioista, pystyvät toteuttamaan valinnanvapauttaan, sanoo hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Asiakas voi vaihtaa tekemänsä valinnan puolen vuoden välein, mutta muissa menossa olevissa kokeiluissa on käytössä lyhyempiäkin vaihtoaikoja.

Tiedossa ei vielä ole, millä kriteereillä asiakas palvelunsa jatkossa valitsee.

− Pientä tuntumaa on saatu neljästä muualla meneillään olevasta kokeilusta. Saatavuus lienee tärkeimpiä kriteereitä. Kun kokeilumme kunnolla käynnistyy, vaihtosyitä kysellään ja seurataan tarkasti.

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun erikoisseurantavelvoitteet vaikuttavat vaihtoajan valintaan.

− Haluamme tietoa muun muassa bonus-sanktiojärjestelmän toimivuudesta ja pitkän tähtäimen asiakashyödyistä, mihin tämäkin vaihtoaika tuntuu vielä kovin lyhyeltä, sanoo Laitinen-Parkkonen.

Tuottajia ilmoittautuu parhaillaan

Tuottajat voivat ilmoittautua vastaanottopalveluiden tarjoajiksi.

− Viisi kriteerit täyttävää toimijaa on jo ilmoittautunut yhdeksään toimipisteeseen alueellamme, sanoo Laitinen-Parkkonen. Kevään mittaan suunnitellaan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toista painopistealuetta eli henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilua.

Suurimpana haasteena kokeilussa on potilas- ja asiakastietojärjestelmien moninaisuus alueella, mutta Laitinen-Parkkosen mukaan sekin selätetään.

Ihmisen kokoiseen palveluun

− Haluamme kehittää mallin, jossa palveluilla on useita tuotantoalueita, vaikka tilaajana on vain yksi maakunta, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Hän kehuu yhteistyötä sujuvaksi, koska alueen kuntien poliitikot ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä asiassa. Näkemykset eivät hierrä mistään.

Keski-Uudenmaan soten iskulause on ”Sote ihmisen kokoiseksi”.

− Haluamme kokeilla asioita, joilla tuodaan palveluita lähelle ihmistä matalan kynnyksen periaatteella, tuotti ne yksityinen tai julkinen sektori, sanoo Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Mattila uskoo haasteita tulevan julkisen sektorin ajattelutavasta.

− Niin yksityinen kuin julkinenkin palveluntarjoaja ajattelee asiakasta, mutta toinen ajattelee yleisen hyvän näkökulmasta ja toinen joutuu ajattelemaan myös eurojen kautta. Nyt, kun kaikkien pitää alkaa ajatella myös eurojen kautta, on kyseessä iso asennemuutos ja myös liiketaloudellisen osaamisen tarve kasvaa.

Mattila näkee paljon tekemistä siinä, että maakuntien sote-yhtiöt olisivat valmiina ja kilpailukykyisinä yksityisten toimijoiden kanssa vuodenvaihteessa 2019. Siirtymäajoille olisi hänestä tarvetta. Myöhemmän tarkistamisen paikka tulee olemaan ainakin peruskapitaation korjauskertoimissa, eli otetaanko siinä potilaan kustannusarvioissa todellinen käyttö huomioon.

Henkilöstö voi liikkua

− Alueella on pidetty yhteisiä henkilöstö- ja esimiesinfoja. Tarkalleen ei tietenkään vielä tiedetä tulevia henkilöstövaikutuksia, sanoo henkilöstöryhmän puheenjohtaja, Järvenpään kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Autere.

On keskusteltu mahdollisista sopeuttamistoimista, jos suuria asiakasryhmiä siirtyy yksityiselle puolelle.

− Kyse on kuitenkin kokeilusta, ja liikkumista voi tulla edestakaisin, joten emme puhu lomauttamisista tai vastaavista henkilöstövaikutuksista.

Sopeuttamistoimina voidaan hyödyntää henkilöstön luonnollista vaihtuvuutta jättämällä esimerkiksi virka täyttämättä eläköityneen jälkeen. Usein työtä riittää myös arjen kiireessä syntyneitten jonojen purkamisessa. Henkilöstön liikkuvuuden ja yhteiskäytön mahdollisuuksia on myös mietitty. Vastaanottojen esimiehille on juuri alkamassa muutoskoulutus.

− Seuraamme kuitenkin sitä, miten asiakkaat alkavat käyttäytyä ja millaisia valintoja tehdään.