Kuntaorganisaatiot kehittävät omin voimin

Tiedot ovat KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuusselvityksestä, joka tehtiin helmi-maaliskuussa. Tuloksellisuustyöllä tarkoitetaan tuottavuuden, työelämän laadun, palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä.

Kyselyn mukaan kolmen viime vuoden aikana on eniten käytetty resursseja esimiestyön, johtamisen sekä toiminnan ja prosessien kehittämiseen. Kyselyn mukaan niitä aiotaan kehittää myös tulevien kolmen vuoden aikana.

Asiakaslähtöisyyteen on panostettu kuntaorganisaatioissa aikaisempaa enemmän. Se nähdään tärkeäksi myös tulevaisuudessa.

Kyselyllä selvitettiin, millaista tuloksellisuustyötä kunta-alalla tehdään tai on tehty, sekä mitkä ovat tuloksellisuustyön esteet, edistäjät ja vaikutukset.  Kunnilta ja kuntayhtymiltä myös tiedusteltiin, millaisessa tuloksellisuuden kehittämisessä ne ovat onnistuneet kolmen viime vuoden aikana.

Tuloksia hyödynnetään muun muassa Kunta-alan työelämän kehittämisohjelman (KunTeko 2020) jatkokauden valmistelussa.

Kyselyn vastaukset edustivat kattavasti koko kunta-alaa Suomessa. Kyselyyn tuli vastauksia 177 kunnasta tai kuntayhtymästä. Niiden palveluksessa on yhteensä 63 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä. Kyselyä toivottiin käsiteltävän yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Teknologiaa hyödynnetään

Yleiskuva vastauksista on se, että kaikenlainen kehittäminen on parantanut tuloksellisuutta. Mitä enemmän on kehitetty, sitä enemmän myös tuloksellisuus on parantunut.

Tuloksellisuustyön koettiin vaikuttaneen eniten yhteistyöhön toimijoiden välillä, teknologian hyödyntämiseen ja työn organisointiin.

Myös talousnäkökulma tuli vastauksissa esille. Kehittämistyön koettiin vaikuttaneen kustannustehokkuuteen ja tuottavuuteen. Sillä saatiin aikaan säästöjä.

Vastaajat kokivat, että kehittäminen on lisännyt teknologian hyödyntämistä kuntatyöpaikoilla. Tietojärjestelmien kehitys ja digitalisaatio myös vauhdittivat aiempaa enemmän kehittämistyön aloittamista. 

Eniten kehittämistyön käynnistämistä vauhdittivat kustannussäästötarpeet ja tarve parantaa työelämään laatua ja työhyvinvointia. Lisäksi haluttiin parantaa palvelun laatua ja tuottavuutta. 

Vastausten perusteella sote- ja maakuntauudistus, ja erityisesti tarve parantaa palvelun laatua ja tuottavuutta ovat vauhdittaneet kehittämistyön käynnistämistä sote-kuntayhtymissä. Toisaalta epävarmuus tulevaisuudesta hidasti kehittämistyötä osassa organisaatioita.

Rohkeaa kehittämistä kaivataan

Kunnat ja kuntayhtymät olivat vastauksissaan hyvin varovaisia arvioidessaan sitä, millä tasolla ne ovat kehitystoiminnassaan. Tasoja oli kolme: hyvä perustaso, kehittäjät ja edelläkävijät.

Vain prosentti vastaajista arvioi tavoitetasokseen ”edelläkävijä”. Yli 5 000 työntekijän kunnat arvioivat selvästi muita vastaajaryhmiä useammin olevansa ”kehittäjiä” ja alle 500 työntekijän kunnat tavoittelivat ”hyvää perustasoa”.

Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen kulkevat selvityksen tulosten mukaan käsi kädessä.

Johdon ja henkilöstön yhteistyötä tarvitaan

Kyselyssä selvisi, että johdon ja esimiesten sitoutuminen, henkilöstön osallistaminen sekä johdon ja henkilöstön yhteistyö ja esimiesvalmennus edistävät eniten tuloksellisuutta. Sen sijaan valtion normiohjauksen ei koettu edistävän tuloksellisuuden kehittämistä.

Tuloksellisuustyö tehdään kuntaorganisaatioissa lähinnä omin voimin. Yhteistyötä muiden kuntaorganisaatioiden ja ulkoisten palveluntarjoajien kanssa on vain jonkin verran. Tuloksellisuustyön suurimmaksi hidasteeksi koettiin se, että aika ei riitä toiminnan kehittämiseen

Kunteko auttaa kehittämään

Kaikki kyselyyn vastanneet  kuntaorganisaatiot ovat kiinnostuneet saamaan tietoa vaikuttavista käytännöistä ja kiinnostavista ratkaisuista. Lisäksi toivottiin vertaistukea, asiantuntija-apua, sparrausta ja neuvontaa.

Kuntekon kaltaisen toiminnan jatkamista kannatti 99 prosenttia vastaajista, vaikka vastaaja ei vielä olisi osallistunut ohjelmaan aktiivisesti.

Kyselyn raportti luettavissa KT:n verkkosivuilla >

Kaksi huomiota tuloksista

1. Yhdeksästä työelämäpalkinnon äskettäin saaneesta organisaatiosta yli puolet edusti kunta-alaa. Tuloksellisuusselvityksen mukaan kuitenkin vain prosentti kuntaorganisaatioista arvioi tavoittelevansa edelläkävijyyttä tuloksellisuuden kehittämisessä.
   
   Onkohan syynä virkamiesten perinteinen vaatimattomuus vai vaikeus erottua muista hyvien julkisten palvelujen ja Pisa-tulosten Suomessa? Todennäköisempää on, että erittäin hyvää kehittämistyötä tekeviä yksiköitä ja toimialoja tarvittaisiin vielä enemmän, jotta niistä tulisi valtavirtaa isoissa kuntaorganisaatioissa.
   
   Kenties seuraavassa tuloksellisuuskyselyssä voisikin pyytää vastaajia arvioimaan yksiköiden jakautumista hyvää perustasoa, kehittäjätasoa ja jo edelläkävijätasoa tavoitteleviin. Hyvä kuntatyö pitää tehdä näkyväksi.
    
2. Tänä vuonna tehtyyn tuloksellisuusselvitykseen oli lisätty työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Ehkä yllättävää oli, miten suuri rooli työhyvinvoinnin kehittämisellä on kuntaorganisaatioissa.
   
   Tarve parantaa työelämän laatua ja työhyvinvointia nousi nimittäin kustannussäästöjen ohella kärkeen tuloksellisuustyön käynnistämisen vauhdittajina. Se ei ole vain huono asia. Ilahduttavaa on myös se, että kehittämistyön vauhdittajana lähimmäksi niitä nousi asiakkaan näkökulma: tarve parantaa palvelun laatua.